-verkkolehtiAsiassa oli kyse tekijänoikeuden loukkauksen arvioinnista ja hyvityksen määräämisestä.
A oli julkaissut Instagram-tilinsä Story-osissa valokuvan itsestään poseeraamassa lumiukon vieressä ja kuvaan oli liitetty teksti ”the third brother”. Sanoma Media Finland (jäljempänä vastaaja) oli ottanut A:n julkaisusta kuvakaappauksen ja julkaissut sen verkkoartikkelissa, jonka otsikko oli ” A hauskuutti seuraajiaan ja poseerasi lumesta tehdyn ’kolmannen veljen’ kanssa”. A ei ollut antanut suostumustaan kuvan käyttöön.
A vaati markkinaoikeutta (MAO) vahvistamaan, että vastaaja oli loukannut A:n tekijänoikeuslaissa suojattuja oikeuksia valmistamalla valokuvasta ainakin yhden kappaleen ja saattamalla sen yleisön saataviin. Lisäksi A vaati, että MAO kieltää vastaajaa jatkamasta loukkaavaa toimintaa ja velvoittaa vastaajan maksamaan A:lle hyvitystä tekijänoikeuden loukkauksen perusteella. A:n mukaan kappaleen valmistamiseen ja yleisön saataville saattamiseen olisi tullut pyytää A:n suostumus, sillä vastaajalla ei ollut oikeutta käyttää valokuvaa tekijänoikeuslaissa säädetyn lainaus- tai sitaattioikeuden perusteella.
Vastaaja vaati, että MAO hylkää A:n kanteen. Vastaajan mukaan A:n julkaiseman valokuvan julkaiseminen oli sallittua tekijänoikeuslakiin sisältyvien rajoitussäännösten perusteella. Vastaaja esitti, että kuvakaappauksen julkaisu on ollut sallittua ensisijaisesti lehdistöoikeuden sitaattioikeuden ja toissijaisesti lainausoikeuden perusteella.
Asiassa oli riidatonta, että vastaaja oli valmistanut valokuvasta ainakin yhden kappaleen ottamalla kuvakaappauksen A:n Instagram-tilillä julkaistusta valokuvasta. Riidatonta oli lisäksi se, että vastaaja oli saattanut kappaleen yleisön saataviin julkaisemalla kuvakaappauksen Helsingin Sanomien verkkolehdessä.
MAO arvioi ensin, oliko A:n julkaisemaa valokuvaa pidettävä tekijänoikeuslain 1 §:n mukaisena teoksena vai lain 49 a §:n mukaisena valokuvana. EUT:n oikeuskäytännön mukaan henkilökuva voi saada tekijänoikeudellista suojaa, jos valokuva on sellaisen luovan henkisen työn tulos, joka kuvastaa tekijänsä yksilöllisyyttä ja joka käy ilmi niistä vapaista luovista ratkaisuista, joihin tekijä on päätynyt valokuvaa toteuttaessaan, mikä kansallisen tuomioistuimen on selvitettävä kussakin yksittäistapauksessa. MAO totesi, ettei valokuvaa voida pitää tekijänsä itsenäisen luovan työn omaperäisenä tuloksena. Tämän vuoksi valokuvassa ei ole kyse tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitetusta teoksesta, vaan lain 49 a §:n mukaisesta valokuvasta.
Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta, muuttamattomana tai muutettuna valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin. Valokuvaajan yksinoikeutta rajoittavat tekijänoikeuslain 25 §:n lehdistön lainausoikeus ja 22 §:n yleinen sitaattioikeus.
Tekijänoikeuslain 25 §:n mukaan julkistetusta taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia sanomalehteen tai aikakausikirjaan, kun selostetaan päiväntapahtumaa. Säännöksen soveltumisen osalta keskeiseen asemaan nousi päiväntapahtuma-käsitteen tulkinta. Päiväntapahtuma-käsitteen tulkinnasta ei ole muuta kansallista oikeuskäytäntöä kuin markkinaoikeuden ratkaisut numero 125/21 ja 126/21. Käsitettä ei ole myöskään määritelty tarkemmin tekijänoikeuslakia koskevissa lain esitöissä.
MAO katsoi, että artikkelin kirjoittamisen ja julkaisemisen aiheuttanut tapahtuma on ollut se, että A on julkaissut Instagram-tilillään humoristisen valokuvan itsestään lumiukon kanssa. Vaikka tapahtuma oli MAO:n mukaan konkreettinen ja todellinen, sitä oli pidettävä hyvin arkipäiväisenä ja triviaalina. Säännöksen soveltumista koskevassa arvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä A:n yksinoikeus valokuvaan että sananvapautta turvaavat säännökset, jotka ovat merkityksellisiä erilaisten yhteiskunnallisten intressien näkökulmasta. MAO katsoi, että valokuvan lainaaminen esillä olevassa tilanteessa merkitsi liian pitkälle menevää rajoitusta valokuvaajan yksinoikeuteen. Siten asiassa ei ollut kyse päiväntapahtuman selostamisesta eikä kuvaa ollut mahdollista käyttää lehdistön lainausoikeuden perusteella.
Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Asiassa oli erimielisyyttä siitä, soveltuuko yleinen sitaattioikeus kokonaisen valokuvan siteeraamiseen. Tekijänoikeuslain sanamuotoon, tietoyhteiskuntadirektiiviin, Bernin yleissopimukseen ja EUT:n oikeuskäytäntöön viitaten MAO totesi, että sitaattioikeus voi sinänsä soveltua myös koko valokuvan käyttämiseen.
Lainaamisen on katsottu olevan hyvän tavan mukaista, jos sitaatilla on asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään. MAO totesi, että vastaajan olisi ollut mahdollista sinänsä kuvata A:n julkaiseman valokuva sisältöä muulla tavoin kuin tehdyn kuvakaappauksen avulla, esimerkiksi selostamalla valokuvan sisältöä sanallisesti. Vastaaja on lisäksi julkaissut valokuvan verkkoartikkelissaan siitä huolimatta, että A on tarkoittanut valokuvan olevan yleisön saatavilla ainoastaan 24 tunnin ajan. MAO katsoi, ettei lainaaminen ollut tapahtunut hyvän tavanmukaisesti eikä tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
Edellä todetuin perustein MAO totesi, ettei vastaajalla ollut oikeutta julkaista kuvakaappausta tekijänoikeuslain rajoitussääntöjen perusteella. Täten vastaajan katsottiin loukanneen A:n yksinoikeutta valokuvaan. MAO kielsi vastaajaa jatkamasta ja toistamasta kappaleen valmistamista ja yleisön saataviin saattamista koskevaa menettelyä. Lisäksi MAO määräsi vastaajan suorittamaan A:lle hyvitystä tekijänoikeuslain 57 §:n nojalla.
(NN)