-verkkolehtiAsiassa oli kyse teleliittymien haltijoiden yhteystietojen luovuttamisesta väitetyn tekijänoikeuden loukkauksen yhteydessä.
Tapauksessa Warner Bros. Entertainment Inc. (jäljempänä Warner) pyysi hakemuksessaan 7.9.2022 markkinaoikeutta määräämään Elisa Oyj:tä luovuttamaan yhteistiedot eritellyistä teleliittymistä, pyydetyiltä ajankohdilta. Asiassa kysymys liittyi tekijänoikeudella suojattujen teosten väitettyyn jakamisen vertaisverkossa tiedostoina, hyödyntäen BitTorrent-tekniikka.
Käsittelyn yhteydessä markkinaoikeus määräsi Warnerin vaatimuksesta liikesalaisuuksia sisältävä asiakirjatodisteen salassa pidettäväksi oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 § ja 11 § nojalla. Asiakirjat on pidettävä salassa kymmenen vuotta asian vireille tulosta. Elisa Oyj ei vastustanut asiaa tapauksessa.
Warner esitti tapauksessa valvovansa vertaisverkkoja ja siellä tapahtuvaa tiedostojen jakamista NARS-järjestelmän avulla. Järjestelmä lataa yhden tai useamman niin sanotun koepalan luvattomasti saataville saatetuista teoksista, jonka jälkeen se toiselta vertaisverkon käyttäjältä lataa koepalan varmistaakseen, että käyttäjä todella voidaan katsoa saattaneen suojatun teoksen yleisön saataville. Tämän lisäksi Warner esitti keränneensä tilastoa BitTorrent-vertaisverkon käytöstä. Tästä ei kuitenkaan tapauksessa toimitettu erillistä selvitystä markkinaoikeudelle. Tapauksessa markkinaoikeus katosi, että Warnerin toimittama liite ei voitu pitää varsinaisena lokitieto-otteena, vaan koosteena jonka Warner oli koostanut oikeudenkäyntiä varten koostuen muun ohella NARS-valvontajärjestelmän lokitiedoista. Warner ei tapauksessa esittänyt selvitystä valvontajärjestelmien tuottamista ladattujen koepalojen otteista, jonka avulla liitteessä ilmenevät tiedot sekä alkuperä olisi voitu vahvistaa.
Kansallisen tekijänoikeuslain 63 § 1 mom. 3 kohdan mukaan laki sovelletaan, jossa tuottajan vakinainen asuinpaikka tai päätoimipaikka on Suomi. Tapauksessa tekijänoikeudellisesti suojattujen teosten tuottajien asuinpaikka oli Yhdysvallat. Tapauksessa sovellettiin Bernin yleissopimusta taiteellisten ja kirjallisten teosten suojaamisesta (SopS 79/1986, jäljempänä Bernin sopimus), koska sekä Suomi, että Yhdysvallat ovat liittyneet sopimukseen. Sopimuksen mukaan tekijöillä tulee liittomaissa suojattujen teosten osalla olla samat oikeudet kun mitä myönnetään omille kansalaisille sekä säädetään asianomaisissa laeissa. Maan lainsäädäntö, jossa suojaa vaaditaan, määrittää sen kenelle tekijänoikeus kuuluu. Suomen tekijänoikeuslain 71 § 1 mom. mukaan tekijänä pidetään, jollei toisin näytetä, sitä kenen nimi taikka yleisesti tunnettu salanimi tai nimimerkki yleiseen tapaan pannaan teoksen kappaleeseen tai ilmaista saatettaessa teos yleisön saataviin. Esitetyn selvityksen perusteella katsottiin, että hakijalla oli tekijänoikeuslain 60 a§ perusteella asiavaltuutus sekä oikeus esittää tekijänoikeuslakiin perustuvia vaatimuksia.
Tekijänoikeuslain 60 a § 1 mom. mukaan tekijällä tai tämän edustajalla on oikeus tuomioistuimen määräyksen perusteella oikeus saada palvelimen, lähettimen tai muun laitteen ylläpitäjältä taikka muulta välittäjänä toimivalta palvelun tarjoajalta yhteistiedot teleliittymistä, josta tekijän oikeuksien kannalta merkittävissä märissä saatetaan suojattua aineistoa yleisön saataville, ilman tekijän suostumusta. Tiedot tulee luovuttaa ilman aiheetonta viivästystä oikeudenkäymiskaaren 8 luvun mukaisesti. Korkein oikeus (jäljempänä KKO) on ennakkopäätöksessä KKO:2022:47 todennut, että 60 a § edellytykset yhteistietojen luovuttamiselle voidaan nähdä täyttyvän ainoastaan silloin, kun aineistoa saatetaan yleisön saataville merkittävissä määrin tekijän oikeuksien kannalta (merkittävyysedellytys).
Markkinaoikeus totesi tapauksessa, että esitetty näyttö oli ristiriidassa prosessioikeuden välittömyysperiaatteen kanssa. Tuomioistuin korosti, että ratkaisun perusteena tulee käyttää alkuperäisä ja ensikäden todistuskeinoja mahdollisuuksien mukaan. Tapauksessa katsottiin, että Warnerin näyttö ei sellaisenaan ollut riittävä osoitus tekijänoikeuslain 60 a § yhteistietojen luovuttamisen edellytysten täyttymisestä. Koska Warner ei ollut toimittanut muutakaan selvitystä siitä, että tekijänoikeuslain 60 a § asettamat edellytykset koskien yleisön saataviin saattamista ja merkittävyyttä olisivat täyttyneet. Edellä esitettyjen johdosta markkinaoikeus hylkäsi hakemuksen.
(SU)