-verkkolehtiSonera oli vaatinut, että MT kieltää vastaajaa SopMenL:n nojalla sakon uhalla
1. esittämästä mainonnassaan harhaanjohtavia ja paikkansapitämättömiä väitteitä markkinoimiensa matkapuhelinliittymien edullisuudesta verrattuna muihin markkinoilla oleviin liittymiin,
2. esittämästä markkinoinnissaan puheluiden hintaan liittyviä vertailuja, jollei vertailussa ole otettu huomioon kaikkia vertailun totuudellisuuteen vaikuttavia tosiseikkoja tai jotka eivät perustu ajankohtaisiin tietoihin,
3. esittämästä tehdyn tutkimuksen perusteella markkinoinnissa mainosväittämiä, jotka eivät käy ilmi kyseisen tutkimuksen tuloksesta,
4. vertaamasta markkinoinnissa tietyn yksittäisen tuotteen edullisemmuutta käyttäen vertailukohteena kilpailevaa yritystä ja
5. esittämästä mainonnassaan kuvallista esitystä, jossa kilpaileva tuote mainitaan esittämällä sen suojattu tavaramerkki, ja jossa kilpailijaan viitataan loukkaavalla tai harhaanjohtavalla tavalla kuvallisessa muodossa.
Vastaaja oli mainoksessaan ilmoittanut sen liittymissä olevan ”edullisimmat avausmaksut, kuukausimaksut ja minuuttihinnat.” Soneran mukaan hinnoittelu mainoksessa koski vain vastaajan oman verkon sisäisiä puheluita, eikä väitteistä voinut tehdä johtopäätöksiä edullisuudesta eri liittymien välillä. Soneran mukaan myös ilmaisu ”Tekniikan Maailma testasi GSM-liittymät. Radiolinja on edullisin.” oli harhaanjohtava, koska vastaaja oli vertailutestin jälkeen muuttanut hintojaan ja lisäksi siinä oli verrattu vastaajan yhtä tuotetta kilpailevan yrityksen koko tuotevalikoiman kanssa. Vastaaja oli lisäksi vertailussaan esittänyt Soneran tavaramerkin ”Amigo” näkyvästi luoden mielikuvan siitä, että Soneran tuote olisi huomattavasti kalliimpi kuin vastaajan tuote, kun nämä esitettiin mainoksessa kahtena eri kokoisena juustopalana.
MT:n mukaan vastaajan mainosten perusteella oli vaikea muodostaa kokonaiskuvaa Tekniikan Maailman (TM) testistä. Sonera ei ollut kuitenkaan yksilöinyt, mitä vertailun todellisuuteen vaikuttavia seikkoja mainoksessa olisi tullut esittää. Mainosten ei oltu osoitettu perustuneen virheellisiin tai vanhentuneisiin tietoihin. Niitä ei voitu pitää hyvän liiketavan vastaisina siltä osin kuin hakemuksessa on vaadittu vertailun totuudellisuuteen vaikuttavien seikkojen esittämistä mainoksissa (2. kohta).
MT:n mukaan markkinoinnissa ei yleensä ole mahdollista määrittää yleisesti edullisinta liittymää, koska se riippuu kunkin kuluttajan todellisesta käytöstä ja hintaan vaikuttavat useat eri tekijät. TM ei ollut esittänyt, että jokin tai jotkin testatuista vastaajan liittymistä olisivat yleisesti edullisempia kuin Soneran liittymät. Ilmaisut vastaajan liittymien edullisuudesta eivät MT:n mukaan perustuneet TM:n testiin, eikä se ollut muutenkaan esittänyt luotettavaa näyttöä niiden tueksi. MT katsoi, että edullisemmuutta koskevat ilmaisut olivat harhaanjohtavia ja menettely oli tältä osin hyvän liiketavan vastaista (1. ja 3. kohdat).
Soneran 4. vaatimuskohdan osalta MT totesi, ettei hakija ollut yksilöinyt hakemustaan siltä osin. 5. kohdan osalta MT katsoi, ettei Soneran tuotteen nimen mainitseminen ollut tapahtunut epäasiallisesti eikä Soneraa halventavasti, kun osapuolten hintoja oli verrattu erisuuruisia juustonpalojen kuvia käyttäen. 4. ja 5. kohtien osalta vastaaja ei ollut menetellyt SopMenL:n vastaisesti.
MT kielsi vastaajaa 200.000 markan sakon uhalla käyttämästä GSM-liittymiensä markkinoinnissa vertailutestiin viitatessaan edullisemmuusväitteitä, jotka eivät käy ilmi testistä, tai muutoin käyttämästä toteennäyttämättömästi ilmaisuja, joiden mukaan vastaajan liittymien hinnat tai maksut olisivat edullisimmat taikka hakijan vastaavien liittymien hintoja tai maksuja edullisempia.
(MT)