-verkkolehtiOsapuolet olivat osallistuneet Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) järjestämään esitteitä koskevaan tarjouskilpailuun, jonka kantajayhtiö voitti. Vastaaja riitautti päätöksen ja asia eteni KHO:een, joka kumosi MEK:n hankintapäätöksen katsoen, että MEK oli jättänyt noudattamatta tarjousajalle säädetyn vähimmäisajan eikä ollut siten harkinnassaan menetellyt JulkHankL:ssa edellytetyllä tavalla. Tämän jälkeen vastaajayhtiö oli julkaissut internet-sivuillaan tiedotteen, jossa mm. sanottiin KHO:n antaneen päätöksen, jonka mukaan MEK ei ole noudattanut JulkHankL:a vuoden 1997 esitehankinnoissaan.
Kantajat vaativat, että vastaajia SopMenL:n säännösten nojalla sakon uhalla kielletään jatkamasta tai uudistamasta SopMenL:n 1 ja 2 §:n vastaisen tiedotteen julkaisemista, jossa harhaanjohtavasti esitetään, että MEK ei ole noudattanut kilpailulainsäädäntöä ja että A:n ero MEK:n johtajan toimesta olisi yhteydessä laittomaan menettelyyn, sekä että kantajayhtiö olisi ko. menettelystä tai väitetyistä väärinkäytöksistä hyötynyt. Kantajat vaativat myös, että vastaajia määrätään julkaisemaan MT:n antaman lopullista kieltoa koskevan päätöksen sanoma- tai aikakauslehdessä sekä vastaajayhtiön internet-sivuilla.
MT:n mukaan vastaajayhtiön tiedotteessa oli sen omia lausumia ja viranomaisten ja KHO:n kannanottoja yhdistelemällä esitetty toteennäyttämättömästi, että kantajayhtiö olisi hyötynyt siitä, ettei MEK ollut noudattanut kilpailulainsäädäntöä ja että A olisi eronnut MEK:n johtajan toimesta vastaajayhtiön väittämien laittomuuksien ja väärinkäytösten vuoksi. Maininta siitä, että KHO oli kumonnut MEK:n päätöksen esitteiden hankinnasta, oli sinänsä pitänyt paikkansa, mutta tiedotteessa ei ollut mainittu päätöksen perustuvan vain tarjousajalle säädetyn vähimmäisajan noudattamatta jättämiseen. Tiedotteesta oli saattanut syntyä lukijalle sellainen kuva, että myös KHO:n päätöksessä olisi katsottu MEK:n ja sen johtajien toimineen viitatulla tavalla ja kantajayhtiön hyötyneen tästä.
MT:n mukaan tiedote oli ollut omiaan loukkaamaan kantajia ja sen käyttäminen markkinoinnissa oli saattanut aiheuttaa vahinkoa kantajien elinkeinotoiminnalle. MT katsoi vastaajayhtiön menetelleen hyvän liiketavan vastaisesti ja kielsi sitä 300.000 markan sakon uhalla esittämästä, että kantajayhtiö olisi hyötynyt siitä, että MEK ei ollut noudattanut kilpailulainsäädäntöä ja että A:n ero MEK:n johtajan toimesta olisi yhteydessä väitettyyn lainvastaiseen menettelyyn tai väärinkäytöksiin. Kieltoa ei määrätty toimitusjohtaja B:lle, koska kantajat eivät olleet esittäneet sellaisia SopMenL:n 6.2 §:ssä tarkoitettuja erityisiä syitä, joiden vuoksi kielto olisi voitu määrätä myös hänelle henkilökohtaisesti. Asiassa esitetyt vaatimukset hylättiin enemmälti.
(MT)