-verkkolehtiTapauksessa oli kyse esittävän taiteilijan isyysoikeudesta. Hakija P pyysi lausuntoa siitä, rikottiinko T-musiikkipalvelun yhteydessä hänen moraalisia oikeuksiaan tekijänoikeuslain 3 § isyysoikeuden kannalta.
P kertoi toimineensa studiomuusikkona useilla julkaistuilla äänitteillä, joista hän oli yksilöinyt kuusi kappaletta kolmella cd:llä. P oli huomannut, että T-musiikkipalvelu ei sisältänyt tietoja kyseisillä äänitteillä esiintyvistä studiomuusikoista.
T Oy esitti vastineessaan, että oli useita syitä, joiden vuoksi tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden nimien mainitseminen oli mahdotonta T:n palvelussa. Monissa tapauksissa yhtiö ei vastineen mukaan saanut oikeudenhaltijoista lainkaan tietoja ja niistä puuttui yksityiskohtia, jotka olivat välttämättömiä, jotta tiedot voitaisiin asettaa saataville. T perusteli vastineessaan, että musiikin suoratoistopalveluissa oli ollut tähän asti vakiintuneena tapana se, että tekijän nimeä ei mainita.
Tekijänoikeuslain 3 §:ssä säädetään moraalisista oikeuksista, jonka mukaan tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappaleita tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin. Lisäksi säännöksessä kielletään teoksen saattaminen yleisön saataviin tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla. Tekijänoikeuslain 45 §:n 6 momentin mukaan moraalisia oikeuksia koskevaa lain 3 §:ää sovelletaan vastaavasti esittävän taiteilijan oikeuteen.
Tekijänoikeusneuvosto totesi, että musiikkikappaleiden tarjonta niiden toistamisena suoratoistona on teoksen saattamista yleisön saataviin kappaleen välittämisenä yleisölle, jolloin velvollisuus ilmoittaa tekijä koskee myös esittävää taiteilijaa. Tekijänoikeusneuvosto huomautti, että velvollisuus ilmoittaa esittäjä ei kuitenkaan ole poikkeukseton, sillä joissakin tilanteissa tästä on ollut mahdollista poiketa, jos jollakin tietyllä alalla vallitseva hyvä tapa on vakiintunut sellaiseksi, ettei ilmoittaminen ole esimerkiksi käyttöympäristöön liittyvästä syystä tarpeen. Tekijänoikeusneuvosto totesi, että musiikin suoratoistopalvelujen ala on vielä nuori, joten alalla vakiintuneesta ja hyvän tavan mukaisesta käytännöstä ei voinut vielä kiistattomasti ja yksiselitteisesti puhua.
Tekijänoikeusneuvoston mukaan tapauksessa ei ollut syytä poiketa esittäjätietojen ilmoittamisesta, joten P:n yksilöimien kuuden musiikkikappaleen osalta esittäjätiedot olisi hyvän tavan mukaisesti tullut ilmoittaa. Kun näin ei oltu menetelty, kyseessä oli lähtökohtaisesti tekijänoikeusneuvoston mukaan esittäjän moraalisten oikeuksien loukkaus.
(AH)