-verkkolehtiLausuntopyynnössä oli kyse hakijan tekijänoikeuksista elokuvissa ”Lumottu lapsi” ja ”Luonnotar”. Hakija toivoi lisäksi näkemystä siitä, kenellä oli oikeus hallita elokuvan virtuaalilavastukseen ja digitaalisiin animaatioihin liittyviä tekijänoikeuksia.
Lumottu lapsi oli 47-minuuttinen Maurice Ravelin oopperan teemaan perustuva virtuaalilavastettu, ranskankielinen lastenelokuva vuodelta 2004. Luonnotar oli kymmenminuuttinen, Jean Sibeliuksen säveltämään sinfoniseen runoon ja teemaltaan Kalevalan ensimmäiseen lauluun pohjautuva, virtuaalilavastettu musiikkilyhytelokuva vuodelta 2010. Kummankin elokuvan tietokoneanimaationa toteutettua virtuaalilavastusta voitiin tekijänoikeusneuvoston harkinnan mukaan pitää niin itsenäisenä ja omaperäisenä että ne ylittivät teoskynnyksen.
Hakija oli suorittanut Lumotussa lapsessa sen digitaalisen lavastuksen/visualisoinnin eikä hän ollut kirjoittanut sopimusta visualisointityön tekijänoikeuksista, joskin osasta oikeuksia oli suullisesti sittemmin sovittu.
Se, olivatko ja missä määrin tekijänoikeudet siirtyneet lavastajalta tuotantoyhtiölle, oli sopimusten tulkintaa koskeva asia, joista tekijänoikeusneuvosto ei vakiintuneen käytännön mukaan antanut lausuntoa. Myöskin se, oliko asianosaisten kesken syntynyt jommankumman tai molempien elokuvien osalta kreditointitavasta sopimusta vai ei, oli näyttökysymys, joihin tekijänoikeusneuvosto ei vakiintuneen käytännön mukaan ottanut kantaa. Tekijänoikeusneuvosto lausui asiasta vain niiltä osin kuin hakijan oikeudesta tulla mainituksi tekijänä ei oltu sovittu toisin.
Tekijänoikeuslain nojalla velvollisuus ilmoittaa tekijä koskee myös teoskynnyksen ylittäneen digilavastuksen tehnyttä animoijaa. Velvollisuus ilmoittaa esittäjä ei kuitenkaan ole tekijänoikeusneuvoston mukaan poikkeukseton tai kaikissa eri medioissa tai käyttöyhteyksissä identtinen, vaan tämä tieto tulee ilmoittaa siten kuin hyvä tapa vaatii.
Tässä tapauksessa esimerkiksi linkit, jotka veivät sivulle, josta löytyi erillisenä kohta ”Tekijät” ja josta kohtaa klikkaamalla pääsi elokuvan omalle tekijät-sivulle, jolla hakija mainittiin sekä virtuaalilavastajana että animaattorina, eivät tekijänoikeusneuvoston mukaan loukanneet hakijan isyysoikeutta. Tekijänoikeusneuvosto katsoi myös, että kohta ”lisätiedot”, josta klikkaamalla pääsi elokuvan kotisivuille, josta tekijätiedot löytyivät ei loukannut hakijan moraalisia oikeuksia.
Tekijänoikeusneuvosto katsoi, että tapauksessa elokuvien hakijaa koskevat tekijätiedot oli ilmoitettu hyvän tavan mukaisesti, vaikkei niistä olisi erikseen sovittu. Kun näin oli menetelty, kyseessä ei ollut hakijan moraalisten oikeuksien loukkaus.
(EH)