Keksintö oli osa uutta laitteistoa, jonka aikaansaaminen oli ollut suunnitteluryhmän tehtävänä. Koska laitteisto ei korvannut olemassa ollutta laitteistoa, korvauksen suuruutta ei voitu määrittää kustannussäästön vaan sen tuottaman taloudellisen hyödyn perusteella. Lautakunta määritti keksinnön arvon sen kustannuksen perusteella, jonka työnantaja olisi joutunut maksamaan vastaavasta vapaasta keksinnöstä.
Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa
(IK)