-verkkolehti1/1991
Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työsuhdekeksintökorvausta koskevan sopimuksen. Asiassa oli kyse siitä, oliko työnantajayrityksessä käytetty valmistusmenetelmä kokonaan tai osin työntekijän tekemän keksinnön hyväksikäyttämistä. Lautakunta katsoi, ettei työnantajan myymien laitteiden valmistuksessa käytetty menetelmä kuulunut hakijan tekemän keksinnön patentin suojapiiriin. Koska työnantaja ei ollut käyttänyt myymien laitteiden valmistuksessa hyväksi työntekijän tekemää keksintöä, se ei ollut velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta.
2/1991
Asiassa oli kysymys siitä, kuuluiko keksinnön hyväksikäyttö työnantajan toiminta-alaan. Työnantaja oli valimoyritys. Keksintö koski menetelmää ja laitteistoa merkintöjen tekemiseksi valukappaleeseen. Lautakunta totesi, että työnantaja voi käyttää keksintöä hyväkseen valukappaleiden valmistuksessa, myydä näin valmistettuja tuotteita tai parantaa kilpailuasemaansa muihin vastaaviin yrityksiin nähden patentoimalla keksinnön ja kieltämällä muita käyttämästä keksintöä. Lautakunta katsoi keksinnön hyväksikäytön kuuluvan työnantajan toiminta-alaan. Keksintö ei ollut syntynyt työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena, mutta liittyi niihin läheisesti. Lautakunta katsoi, että keksintö oli syntynyt käyttämällä olennaisesti hyväksi työnantajan palveluksessa saavutettuja kokemuksia. Edellä olevan vuoksi työnantajalla oli valintansa mukaan oikeus keksintöön kokonaan tai osittain.
3/1991
Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Kyse on ollut menetelmäkeksinnöstä. Lautakunta katsoi, että työnantaja ei ollut esittänyt perustetta väittämälleen, ettei työntekijöiden laskelmia keksinnön tuottamasta säästöstä voinut pitää oikeina. Lautakunta määritti keksinnön arvon keksinnön tuottaman kustannussäästön perusteella.
4/1991
Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Kyseessä oli kaksi keksintöä, joista toinen oli laite, joka on asennettavissa puhelinlaitteistojen sisään, ja toinen kotelo, jonka sisälle keksinnön mukainen laite oli sovitettu. Keksintö muodosti uuden tuotteen. Koska keksintö oli laite, korvaus määritettiin lisenssisopimuksiin vertaamalla. Kysymys myös siitä, mikä merkitys korvauksen määrään oli sillä, että työnantaja luovutti oikeuden keksintöön takaisin työntekijälle. Lautakunta katsoi, että oikeuden luovuttaminen takaisin työntekijälle edellytti osapuolten tekemää sopimusta.
Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa
(IK)