5 heinäkuun 2017
Tapaus koski kohtuullista korvausta. A, B, C ja D olivat tehneet E:n palveluksessa ollessaan menetelmää koskevan keksinnön. Keksinnöstä oli jätetty aloiteilmoitus ja keksijät olivat allekirjoittaneet patenttihakemukseen liittyen siirtokirjan, jolla oikeudet keksintöön oli siirretty E:lle. Keksinnölle oli sittemmin myönnetty patentti. E oli suorittanut keksijöille työsuhdekeksintöohjesäännön mukaiset palkkiot keksinnöstä. Hakijat pyysivät työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa keksinnölle tulevasta työsuhdekeksintölain 7 […]
4 heinäkuun 2017
1/1990 Työnantaja (A) oli ottanut itselleen kaikki oikeudet keksintöön. A asetettiin konkurssiin. Vaikka B on jatkanut A:n toimintaa, se ei ollut työnantajana korvausvelvollinen, sillä konkurssia ei voitu rinnastaa liikkeen luovutukseen. A:n ratkaisu keksinnön käyttöönottamisesta oli perustunut eri valmistustapojen väliseen kustannusten vertailuun ja siten odotettavissa olevaan kustannusten säästöön. Lautakunta määritti keksinnön arvon keksinnöstä saatavan hyödyn perusteella […]
20 elokuun 2024
Asia koskee oikeutta panna vireille työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukainen korvauskanne. XX vaatii korvausta vuonna 2005 SZZ Oy:n palveluksessa tehtyyn keksintöön, josta SZZ haki patenttia vuonna 2008. Patenttihakemus jäi sillensä vuonna 2011. Työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukaan korvauskanne on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön. Lautakunta […]
5 syyskuun 2013
Halton vaati Jeveniltä, S.V.:ltä ja J.V.:ltä vahingonkorvausta 250 000 markkaa. Halton katsoi sillä olleen parempi oikeus patenttihakemukseen, jonka S.V. oli kehittänyt ollessaan työsuhteessa Haltoniin. Halton katsoi Jevenin (jonka omisti S.V.) ja J.V.:n olevan korvausvelvollisia, sillä J.V. oli myös määrännyt keksinnöstä ja antanut Jevenin käyttää sitä. RO oli kuitenkin todennut, että Haltonin korvausvaatimus P.V.:n ja Jevenin […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. Hakijat olivat tehneet työnantajalle keksintöä koskeneen ilmoituksen, ja työnantaja oli ilmoittanut ottaneensa kaikki oikeudet keksintöön. Työnantaja oli hakenut keksinnölle patenttia, jota ei ollut toistaiseksi myönnetty. Työnantaja oli maksanut kullekin hakijalle korvauksen. Hakijat olivat pyytäneet lautakunnan lausuntoa kohtuullisesta korvauksesta. Työsuhdekeksintölaissa tarkoitetut ensisijaiset menetelmät kohtuullisen korvauksen määrittämiselle eivät soveltuneet, joten lautakunta päätti […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta hakija oli pyytänyt lausuntoa. Työnantaja oli ottanut A:n keksinnön käyttöönsä. Keksinnön perusteella työnantajalle oli vuonna 2010 myönnetty hyödyllisyysmalli. Keksintö oli syntynyt olennaisessa yhteydessä työsuhteeseen, ja sen hyväksikäyttö on kuulunut yhtiön toimialaan. Työnantaja oli vastineessaan esittänyt, että hakijalla oli oikeus työsuhdekeksintölain mukaiseen korvaukseen. Kohtuullisen korvauksen arvioinnissa tuli kuitenkin huomioida, ettei […]
4 heinäkuun 2017
A oli tehnyt B Oy:n palveluksessa ollessaan keksinnön. Keksintö oli syntynyt tuotekehitysprojektissa, jonka C Oy oli tilannut B Oy:ltä. Oikeudet keksintöön olivat tulleet c Oy:lle, joka oli myöhemmin patentoinut keksinnön. A pyysi työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa muun muassa keksijälle tulevasta kohtuullisesta korvauksesta. B Oy katsoi, ettei se ollut velvollinen maksamaan korvausta A:lle. B Oy:llä itsellään ei ollut […]
4 heinäkuun 2017
1/1993 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö oli pienentänyt erään kondensaattoreiden valmistuksen leikkuuvaiheen aikana ilmenevän virheen esiintymistiheyttä. Lautakunta katsoi, että asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka vuoksi olisi syytä epäillä, että muulla menetelmällä ei olisi muutoin päästy vastaavaan laatuun hitaammalla työnopeudella. Tämän vuoksi lautakunta laski kustannussäästön määrän edellä mainitun virhetyypin vähenemisestä aiheutuneen materiaalisäästön ja kasvaneen […]
20 elokuun 2024
Asiassa punnitaan, kuuluuko keksintö työsuhdekeksintölain 4 §:n 1 momentin niin sanottuun A-luokaan vai 2 momentin B-luokkaan ja onko YY Oy:n ehdottama korvaus keksinnöstä kohtuullinen. Asiassa on riidatonta, että XX on tehnyt keksinnön toimiessaan työntekijänä YY Oy:llä, ja että keksintö liittyy työnantajan toimialaan. Työntekijä on tehnyt ilmoituksen keksinnöstä työnantajalle, joka on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön. Osapuolet […]
17 kesäkuun 2014
P.R. (kantaja) vaati, että Valmet Power Oy (vastaaja) velvoitetaan suorittamaan hänelle 1.799.000 euroa viivästyskorkoineen ensisijaisesti työsuhdekeksintölain 7 §:n mukaisena kohtuullisena korvauksena sekä toissijaisesti patenttilain 58 §:n mukaisena korvauksena patentinloukkauksesta. Asian valmistelun yhteydessä asianosaiset sopivat, että markkinaoikeus ottaa kantaa siihen, oliko asia sovittu 8.2.1998 tehdyllä sovintosopimuksella sekä siihen, onko kantajan oikeus kohtuulliseen korvaukseen vanhentunut. Lisäksi asianosaiset […]
4 syyskuun 2013
Teknikko K ja Asko-Upo Oy olivat yhtämielisiä siitä, että K:n työkalua koskeva keksintö oli työsuhdekeksintö. Tapaukseen johtanut erimielisyys liittyi kohtuullisen korvauksen määrään. K esitti kohtuulliseksi korvaukseksi 380 000 markkaa. Hänen mukaansa keksinnön käyttöönotto mahdollistaisi 792 000 markan vuosittaisen säästön johtuen henkilöstövähennyksistä. Asko-Upo Oy esitti voivansa maksaa 32 000 markkaa kohtuullisena korvauksena huolimatta siitä, että se […]
20 maaliskuun 2014
TT pyysi lautakunnan lausunnon käyttökorvauksen määrästä ja maksutavasta, työnantajan tietojenluovutusvelvollisuudesta, kanneoikeuden vanhentumisesta ja työsuhdekeksintöohjesäännön sitovuudesta. TT oli tehnyt TA:n palveluksessa menetelmäkeksinnön, johon TA oli ottanut kaikki oikeudet ja hakenut patentin. Lautakunnan mukaan kohtuullinen korvaus oli määriteltävä siten, että se muodostui osin kertakorvauksesta ja osin rojaltikorvauksesta. (MH)
20 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta arvioi työntekijän oikeutta kohtuulliseen korvaukseen työsuhdekeksinnöstä työsuhdekeksintölain ja – asetuksen perusteella. Tapauksessa oli kyse keksinnöstä, jonka oikeudet olivat siirtyneet liikkeenluovutuksen yhteydessä uudelle työnantajalle samalla, kun keksijä A oli itse siirtynyt uudelle työnantajalle B Oy:lle niin sanottuna vanhana työntekijänä. Lautakunta katsoi, että oikeudet siirtyvät sellaisinaan uudelle omistajalle, joten A:lla oli oikeus saada työsuhdekeksintökorvaus uudelta työnantajalta. […]
4 heinäkuun 2017
A oli tehnyt B Oy:n palveluksessa ollessaan patentoitavan keksinnön, johon B Oy oli ottanut oikeudet. A pyysi työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa kohtuullisesta korvauksesta. B Oy lausui vastineessaan, että konsernissa oli voimassa keksintökorvaussääntö, joka oli keksinnön tekemisen jälkeen hyväksytty yhtiön YT-neuvottelukunnan päätöksellä. Lisäksi korvaussäännön pääsisältö oli julkistettu konsernin henkilökuntalehdessä. B Oy katsoi, että kohtuullinen korvaus oli määrättävä keksintökorvaussäännön […]
4 heinäkuun 2017
Lautakunta katsoi, että keksinnöt olivat patentoitavissa, koska työnantaja ei ollut esittänyt keksinnöille uutuudenestettä eikä keksinnöllisyyden puutetta. Korvaus määritettiin järjestelmän tuottaman hyödyn perusteella. Korvausta laskettaessa otettiin huomioon työnantajan saama lisenssimaksu ja sen hyväksi tullut kustannussäästö. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)