4 heinäkuun 2017
Lautakunta katsoi, että patenttivaatimuksista ilmenevän patenttisuojan ulkopuolelle jäävään keksintöön sisältyneen periaatteen hyödyntäminen ei ollut työsuhdekeksintölain mukainen korvausperuste. Merkitystä ei ollut sitä vastoin patentin mukaisen laitteen tosiasiallisella käyttötavalla. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssianalogian perusteella. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
9 huhtikuun 2020
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemästä keksinnöstä. Hakija oli tehnyt kahden muun keksijän kanssa työsuhdekeksintöilmoituksen. Työnantaja oli ilmoittanut ottaneensa kaikki oikeudet työsuhteessa tehtyihin keksintöihin. Työnantajalle oli myönnetty keksintöä koskeva patentti. Työsuhdekeksintölautakunta katsoi, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan ei ollut ongelmitta pääteltävissä keksinnön käyttöön ottamisesta työnantajalle seuraavaa mitattavissa olevaa taloudellista hyötyä. Keksintö oli osa […]
20 maaliskuun 2014
Asiassa oli kyse työsuhdekeksintölain mukaisesta kohtuullisesta korvauksesta. A ja B Oy olivat tehneet sopimuksen A:lle suoritettavasta keksintökorvauksesta. A kuitenkin katsoi, että sopimus ei kattanut kaikkia korvauksia, joihin A:lla olisi ollut oikeus. B Oy:n mukaan sopimus kattoi kaikki maksettavat korvaukset. TSK-LTK katsoi, ettei se ole toimivaltainen ottamaan kantaa asianosaisten välillä olevan sopimuksen tulkintaan. Lautakunta voi toimia […]
19 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunnalla ei ollut toimivaltaa asiassa, koska kyse oli asianosaisten välillä tehdyn sopimuksen tulkinnasta. TSK-LTK jätti arvioimatta myös kysymyksen mahdollisesta keksijän paremmasta oikeudesta keksintöön. Lisäksi lautakunnalla ei ollut toimivaltaa asiassa, joka oli ratkaistu välimiesoikeuden tuomiolla. (MH)
29 kesäkuun 2017
A ja B olivat tehneet X:n palveluksessa valmistusmenetelmää koskevan keksinnön, johon X oli ottanut kaikki oikeudet. Keksinnölle oli myönnetty eurooppapatentti vuonna 2003, jonka haltijaksi oli merkitty X. A:n osalta työsuhdekeksintölautakunta oli ratkaissut asian aikaisemmin antamallaan lausunnolla. B esitti tehneensä keksinnön yhdessä A:n kanssa. B katsoi, että keksintöä on käytetty tuotteiden C ja D valmistuksessa. X […]
4 heinäkuun 2017
Koska työntekijä A ei ollut asettanut vuosia aikaisemmin maksettujen korvausten määriä kiistanalaisiksi, lautakunta katsoi A:n hyväksyneen kyseisten korvausten määrät. Esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan käynyt ilmi, että maksetut korvauserät olisi tarkoitettu lopullisiksi korvauksiksi keksinnöistä. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, että korvauksen kokonaismäärää koskeva kysymys oli edelleen avoinna. Lautakunta katsoi, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssisopimuksiin vertaamalla, koska […]
12 toukokuun 2020
Tapauksessa oli kysymys työntekijän oikeudesta keksintöön. Hakija oli ollut työnantajan palveluksessa ja tehnyt työsuhdekeksintöilmoituksen kahdestatoista eri keksinnöstä. Työnantaja ei ollut ilmoittanut ottavansa oikeuksia keksintöihin. Hakija pyysi lausuntoa siitä, olivatko oikeudet keksintöihin siirtyneet keksintöjen 1-4 osalta keksijälle, siirtyivätkö oikeudet keksintöjen 5-12 osalta keksijälle 4 kk odotusajan jälkeen, jos työnantaja ei antanut kirjallista vastausta säädetyssä ajassa ja […]
20 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta katsoi, että lausuntopyynnössä tarkoitettu keksintö oli jo ennestään tunnettu menetelmä eikä patentilla suojattavissa. Tämän vuoksi työsuhdekeksintölautakunnalla ei ollut toimivaltaa asiassa, sillä työsuhdekeksintölain 11 § mukaan lautakunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ainoastaan työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa asioissa. Työsuhdekeksintölain 1 §:n mukaan lain soveltamisen edellytyksenä on, että keksintö on Suomessa patentilla suojattavissa oleva. Ratkaisun päivämäärä ei ole […]
15 helmikuun 2016
Hakija oli pyytänyt työsuhdelautakunnan kantaa työsuhdekeksintöjä koskeviin kysymyksiin. Työsuhdelautakunta oli pyytänyt hakijaa täydentämään lausuntopyyntöä, mutta hakija ei ollut toimittanut pyydettyjä tietoja. Laitakunta katsoi, ettei lausuntopyynnön tutkimiselle ollut edellytyksiä ja jätti pyynnön tutkimatta. (KT)
29 kesäkuun 2017
A pyysi työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa kohtuullisen korvauksen määrästä. A oli tehnyt yhdessä B:n kanssa X:n palveluksessa valmistusmenetelmää koskevan keksinnön. B oli allekirjoittanut X:n kanssa työsuhdekeksintösopimuksen marraskuussa 1993. X on 1998 ilmoittanut ottavansa kaikki oikeudet keksintöön ja suorittanut keksinnöstä ilmoituspalkkion. Vuonna 2003 keksinnölle on myönnetty eurooppapatentti, jonka haltijaksi on merkitty X. A katsoi, että keksintöä on käytetty […]
4 heinäkuun 2017
Patentti- ja rekisterihallitus oli toisen keksinnön osalta katsonut, että hakemuksessa oli esitelty ennestään jo tunnettu keksintö. Patenttihakemus oli jäänyt sillensä. Myös toisen keksinnön patenttihakemus jäi sillensä ja sen osalta suoritetussa uutuustutkimuksessa oli todettu, että hakemus ei sisältänyt patentoitavaa keksintöä. Lautakunta ei antanut lausuntoa. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
20 elokuun 2024
Lausunnossa oli kyse keksinnöstä työntekijälle maksettavan kohtuullisen korvauksen määrästä. Lausunnon hakija XX oli ollut YY GmbH:n palveluksessa elokuusta 2005 loppuvuoteen 2020 saakka. Lausuntopyynnössä tarkoitettu keksintö oli tehty vuonna 2019 ja XX oli ilmoittanut siitä työnantajalleen elokuussa 2019. Työnantaja oli ilmoittanut ottavansa oikeudet keksintöön ja sitä koskeva patenttihakemus oli lähetetty 31.1.2020. Työntekijä ei ollut pyynnöistään huolimatta […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys keksijöiden oikeudesta työsuhdekeksintölain mukaiseen korvaukseen ja kohtuullisesta korvauksen määrästä. Hakijat ovat pyytäneet asiasta lausuntoa. Hakemus koski menetelmää ja siihen liittyvää kahta tuotesovellusta. Hakijat olivat olleet keksintöjen syntyhetkellä työnantajan palveluksessa ja tehneet keksintöilmoitukset. Työnantaja oli tarjonnut jokaiselle keksijälle kustakin keksinnöstä 250 euron kertakorvauksen. Hakijat eivät olleet tätä hyväksyneet. Heidän mukaansa työnantajan konserniin kuuluvat […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta A oli tehnyt lausuntopyynnön. A oli ollut työnantajansa palveluksessa tehdessään kolme keksintöä. Hakija oli tehnyt työnantajalle keksintöjä koskeneet ilmoitukset ja työnantaja oli ilmoittanut ottaneensa oikeudet keksintöihin. Ensimmäisen keksinnön osalta työnantajalle oli myönnetty ruotsalainen patentti. Kahdelle muulle keksinnölle ei ollut haettu patenttia. Työnantaja ei ollut maksanut keksinnöistä TyösuhdekeksintöL:n mukaisia korvauksia. […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. Tapaus liittyi työsuhdekeksintölautakunnan antamaan lausuntoon 1/2014. A oli pyytänyt työsuhdekeksintölautakuntaa antamaan lausunnon hänelle kuuluneesta kohtuullisesta korvauksesta työsuhdekeksinnön toisen käyttötarkoituksen osalta. Työsuhdekeksintölautakunnan mukaan A:n ja työnantajan käsitykset keksinnön käytöstä muiden tuotteiden yhteydessä poikkesivat huomattavasti toisistaan. Asian selvittäminen ei ollut mahdollista ilman kattavaa henkilötodistelun vastaanottamista. Lautakunta katsoi, ettei lausuntopyynnön tutkimiselle ollut edellytyksiä […]
