12 syyskuun 2013
Lautakunta totesi, ettei se ollut toimivaltainen päättämään hakijan keksinnön kohtuullisen korvauksen määrästä, sillä osapuolten välillä oli tehty sopimus kohtuullisesta korvauksesta, eikä tällaisten sopimusten tulkinta kuulunut lautakunnan toimivaltaan. SR
12 syyskuun 2013
Lautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa antaa lausuntoa tässä tapauksessa. Lain 11 §:n 1 momentin lautakunta on toimivaltainen antamaan lausuntoja työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa asioissa. Lautakunta katsoi, että se olisi tässä tapauksessa joutunut tulkitsemaan osapuolten välisiä sopimuksia, mihin sillä ei ole toimivaltaa. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu myöskään lausunnon antaminen työsuhdekeksintöohjesääntöjen tulkinnasta. SR
13 syyskuun 2013
Lautakunta arvioi työntekijälle maksettavan kohtuullisen korvauksen määrän. Lautakunta totesi, ettei keksinnön arvoa voisi määrittää ns. hyötyarvomenetelmällä, sillä keksintö oli tuotelajina uudenlainen. Hyötyarvon määrittäminen olisi vaatinut vertailukohdan, eli samantyyppisen tuotteen. Lautakunta kuitenkin totesi, että keksinnön myyntimääristä, myynnin arvosta ja alalla sovellettavista lisenssiprosenteista voitaisiin laskea kohtuullinen korvaus ns. ”lisenssianalogian” mukaan. Lisenssianalogia tarkoittaa, että työntekijälle maksettava kohtuullinen korvaus […]
6 heinäkuun 2017
1997/1 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö koski järjestelmiä ja laitteita, joiden valmistaminen ja myynti kuului työnantajan toiminta-alaan. Kyse oli uudesta tuotteesta. Lautakunta katsoi, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssisopimuksiin vertaamalla. 1997/2 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Kyse oli menetelmästä ja laitteistosta, jonka avulla pyrittiin parantamaan ammuntatuloksia. Työnantaja oli ottanut itselleen käyttöoikeuden keksintöön. Lautakunta katsoi, ettei se […]
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kyse kohtuullisen korvauksen määrittämisestä sekä keksinnön omistusoikeudesta. Hakija oli ollut työnantajan palveluksessa kehittäessään uudenlaista laitteistoa, josta hän oli jättänyt työnantajalle keksintöilmoituksen. Työnantaja oli ilmoittanut ottavansa oikeudet ilmoituksen kohteena olevaan keksintöön. Työnantaja katsoi, ettei kyseinen keksintö ole työsuhdekeksintölain 1 § 2 momentin mukaisesti patentoitavissa, eikä näin ollen ole lain tarkoittama keksintö. Hakija oli vaatinut […]
20 maaliskuun 2014
Ensimmäiseksi hakija pyysi työsuhdekeksintölautakuntaa vahvistamaan, että hakemuksen kohteena oleva keksintö oli syntynyt työsuhteen ulkopuolella. Tällöin hakijan entisellä työnantajalla olisi ollut keksintöön ainoastaan käyttöoikeus, mikäli siitä olisi sovittu erikseen hakijan kanssa. Toiseksi hakija pyysi lausuntoa kohtuullisesta korvauksesta, mikäli hakija suostuisi myöntämään entiselle työnantajalleen käyttöoikeuden keksintöön. Hakijan mukaan hänen keväällä 2000 tekemänsä keksintö oli syntynyt ilman yhteyttä […]
6 heinäkuun 2017
Asiassa oli kyse kohtuullisesta korvauksesta. A ja B olivat tehneet X Oy:n (jäljempänä X) palveluksessa ollessaan masuunin jäähdytyselementin valmistamista koskevan menetelmäkeksinnön. Keksinnölle oli haettu eurooppapatenttia, joka oli myönnetty. A ja B pyysivät työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa keksinnön arvon määrittämisestä ja heille kuuluvan kohtuullisen korvauksen määrästä. A ja B esittivät, että keksinnön arvon määrittämisessä tulisi käyttää oletettua liikevaihtoa […]
5 heinäkuun 2017
Tapaus koski kohtuullista korvausta. A, B, C ja D olivat tehneet E:n palveluksessa ollessaan menetelmää koskevan keksinnön. Keksinnöstä oli jätetty aloiteilmoitus ja keksijät olivat allekirjoittaneet patenttihakemukseen liittyen siirtokirjan, jolla oikeudet keksintöön oli siirretty E:lle. Keksinnölle oli sittemmin myönnetty patentti. E oli suorittanut keksijöille työsuhdekeksintöohjesäännön mukaiset palkkiot keksinnöstä. Hakijat pyysivät työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa keksinnölle tulevasta työsuhdekeksintölain 7 […]
4 heinäkuun 2017
1/1990 Työnantaja (A) oli ottanut itselleen kaikki oikeudet keksintöön. A asetettiin konkurssiin. Vaikka B on jatkanut A:n toimintaa, se ei ollut työnantajana korvausvelvollinen, sillä konkurssia ei voitu rinnastaa liikkeen luovutukseen. A:n ratkaisu keksinnön käyttöönottamisesta oli perustunut eri valmistustapojen väliseen kustannusten vertailuun ja siten odotettavissa olevaan kustannusten säästöön. Lautakunta määritti keksinnön arvon keksinnöstä saatavan hyödyn perusteella […]
20 elokuun 2024
Asia koskee oikeutta panna vireille työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukainen korvauskanne. XX vaatii korvausta vuonna 2005 SZZ Oy:n palveluksessa tehtyyn keksintöön, josta SZZ haki patenttia vuonna 2008. Patenttihakemus jäi sillensä vuonna 2011. Työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukaan korvauskanne on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön. Lautakunta […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. Hakijat olivat tehneet työnantajalle keksintöä koskeneen ilmoituksen, ja työnantaja oli ilmoittanut ottaneensa kaikki oikeudet keksintöön. Työnantaja oli hakenut keksinnölle patenttia, jota ei ollut toistaiseksi myönnetty. Työnantaja oli maksanut kullekin hakijalle korvauksen. Hakijat olivat pyytäneet lautakunnan lausuntoa kohtuullisesta korvauksesta. Työsuhdekeksintölaissa tarkoitetut ensisijaiset menetelmät kohtuullisen korvauksen määrittämiselle eivät soveltuneet, joten lautakunta päätti […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta hakija oli pyytänyt lausuntoa. Työnantaja oli ottanut A:n keksinnön käyttöönsä. Keksinnön perusteella työnantajalle oli vuonna 2010 myönnetty hyödyllisyysmalli. Keksintö oli syntynyt olennaisessa yhteydessä työsuhteeseen, ja sen hyväksikäyttö on kuulunut yhtiön toimialaan. Työnantaja oli vastineessaan esittänyt, että hakijalla oli oikeus työsuhdekeksintölain mukaiseen korvaukseen. Kohtuullisen korvauksen arvioinnissa tuli kuitenkin huomioida, ettei […]
4 heinäkuun 2017
A oli tehnyt B Oy:n palveluksessa ollessaan keksinnön. Keksintö oli syntynyt tuotekehitysprojektissa, jonka C Oy oli tilannut B Oy:ltä. Oikeudet keksintöön olivat tulleet c Oy:lle, joka oli myöhemmin patentoinut keksinnön. A pyysi työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa muun muassa keksijälle tulevasta kohtuullisesta korvauksesta. B Oy katsoi, ettei se ollut velvollinen maksamaan korvausta A:lle. B Oy:llä itsellään ei ollut […]
4 heinäkuun 2017
1/1993 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö oli pienentänyt erään kondensaattoreiden valmistuksen leikkuuvaiheen aikana ilmenevän virheen esiintymistiheyttä. Lautakunta katsoi, että asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka vuoksi olisi syytä epäillä, että muulla menetelmällä ei olisi muutoin päästy vastaavaan laatuun hitaammalla työnopeudella. Tämän vuoksi lautakunta laski kustannussäästön määrän edellä mainitun virhetyypin vähenemisestä aiheutuneen materiaalisäästön ja kasvaneen […]
20 elokuun 2024
Asiassa punnitaan, kuuluuko keksintö työsuhdekeksintölain 4 §:n 1 momentin niin sanottuun A-luokaan vai 2 momentin B-luokkaan ja onko YY Oy:n ehdottama korvaus keksinnöstä kohtuullinen. Asiassa on riidatonta, että XX on tehnyt keksinnön toimiessaan työntekijänä YY Oy:llä, ja että keksintö liittyy työnantajan toimialaan. Työntekijä on tehnyt ilmoituksen keksinnöstä työnantajalle, joka on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön. Osapuolet […]
