4 syyskuun 2013
H oli ollut töissä Deconilla, ja osallistunut siellä eräiden keksintöjen kehittelyyn. Decon ja H olivat tehneet sopimuksen kyseisten keksintöjen jäämisestä Deconille. Yhtiö sitoutui sopimuksessa hakemaan keksinnöille patenttia, ja kun se olisi myönnetty, olisi H saanut tietyn suuruisen rojaltimaksun keksinnön myyntituloista. Decon ei ollut kuitenkaan ryhtynyt tehokkaisiin toimiin täyttääkseen sopimukselliset velvollisuutensa. Yhtä keksintöä koskeva patenttihakemus oli […]
20 maaliskuun 2014
Kysymys koski sitä, olivatko oikeudet keksintöön siirtyneet X Oyj:lle työsuhdekeksintölain nojalla myös A:n osalta, vaikka A ei ollut omalta osaltaan tehnyt keksintöilmoitusta eikä allekirjoittanut siirtokirjaa. A:n työsuhde X Oyj:ssä oli päättynyt jo vuonna 2002. A oli tehnyt keksinnön yhdessä neljän muun keksijän kanssa usean vuoden kuluessa siten, että keksintöilmoituksen laatiminen oli alkanut vuonna 2003. Muut […]
6 heinäkuun 2017
Asiassa oli kyse kohtuullisesta korvauksesta. A ja B olivat tehneet X Oy:n (jäljempänä X) palveluksessa ollessaan masuunin jäähdytyselementin valmistamista koskevan menetelmäkeksinnön. Keksinnölle oli haettu eurooppapatenttia, joka oli myönnetty. A ja B pyysivät työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa keksinnön arvon määrittämisestä ja heille kuuluvan kohtuullisen korvauksen määrästä. A ja B esittivät, että keksinnön arvon määrittämisessä tulisi käyttää oletettua liikevaihtoa […]
4 heinäkuun 2017
A oli tehnyt B Oy:n palveluksessa ollessaan patentoitavan keksinnön, johon B Oy oli ottanut oikeudet. A pyysi työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa kohtuullisesta korvauksesta. B Oy lausui vastineessaan, että konsernissa oli voimassa keksintökorvaussääntö, joka oli keksinnön tekemisen jälkeen hyväksytty yhtiön YT-neuvottelukunnan päätöksellä. Lisäksi korvaussäännön pääsisältö oli julkistettu konsernin henkilökuntalehdessä. B Oy katsoi, että kohtuullinen korvaus oli määrättävä keksintökorvaussäännön […]
4 heinäkuun 2017
Lautakunta katsoi, että keksinnöt olivat patentoitavissa, koska työnantaja ei ollut esittänyt keksinnöille uutuudenestettä eikä keksinnöllisyyden puutetta. Korvaus määritettiin järjestelmän tuottaman hyödyn perusteella. Korvausta laskettaessa otettiin huomioon työnantajan saama lisenssimaksu ja sen hyväksi tullut kustannussäästö. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
20 elokuun 2024
Asiassa käsitellään kohtuullista korvausta. Lautakunta totesi, että lausunnon antamiseen ei ole vielä edellytyksiä, koska patenttihakemuksen käsittely on edelleen kesken. Patentin hakeminen ei ole välttämätön edellytys korvausvastuulle, mutta jos patenttia ei myönnetä, ei keksintöön sovelleta työsuhdekeksintölakia. Lisäksi lautakunnalla ei ole riittäviä taustatietoja keksinnön arvosta työnantajalle, jonka perusteella kohtuullinen korvaus voitaisiin määrittää. (EB)
4 syyskuun 2013
R, Valmetin entinen työntekijä, valitti RO:n tuomiosta, ja vaati, että hänelle maksettava korvaus oikeudesta hänen tekemään työsuhdekeksintöön korotettaisiin 1 000 000 markaksi RO:n määräämän 50 000 markan sijaan. Valmet oli myöntänyt RO:ssa, että R:n kanteen peruste oli oikea, mutta että R:n tekemä keksintöä ei olisi mahdollista suojata patentilla, minkä vuoksi R:lle ei voisi määrätä korvattavaksi […]
12 syyskuun 2013
Kyse oli kahdesta työntekijöiden tekemästä keksinnöstä. Lautakunta totesi, että sillä ei ollut toimivaltaa ensimmäisen keksinnön osalta, sillä vain tuomioistuin pystyi muuttamaan korvausta, josta oli sovittu sopimuksella (9 §). Lautakunta ei ole tuomioistuin, ja ensimmäisen keksinnön korvaus oli määritetty sopimuksella. Lautakunta totesi toisen keksinnön osalta, että kohtuullisen korvauksen määrän arvioimiseen tulisi käyttää lisenssianalogiaa. Lautakunta pyrki lausunnossaan […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta hakija oli pyytänyt lausuntoa. Työnantaja oli ottanut A:n keksinnön käyttöönsä. Keksinnön perusteella työnantajalle oli vuonna 2010 myönnetty hyödyllisyysmalli. Keksintö oli syntynyt olennaisessa yhteydessä työsuhteeseen, ja sen hyväksikäyttö on kuulunut yhtiön toimialaan. Työnantaja oli vastineessaan esittänyt, että hakijalla oli oikeus työsuhdekeksintölain mukaiseen korvaukseen. Kohtuullisen korvauksen arvioinnissa tuli kuitenkin huomioida, ettei […]
4 heinäkuun 2017
1/1998 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Työnantaja ja työntekijä olivat yksimielisiä siitä, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssianalogian perusteella. Arvioidessaan kohtuullista korvausta lautakunta otti huomioon sen, että työntekijän johtaman osaston tehtäviin ei kuulunut varsinainen tuotekehitys vaan tuotesuunnittelu. Toisaalta asemansa perusteella työntekijän oli voinut odottaa osallistuvan yrityksen yleiseen tekniseen kehitystyöhön. 2/1998 Kysymys siitä, oliko keksintö Suomessa patentoitavissa […]
9 lokakuun 2018
Asiassa on kyse siitä, että onko työsuhdekeksinnön keksijällä oikeus työsuhdekeksintölain mukaiseen kohtuulliseen korvaukseen silloin, kun hänelle on maksettu työnantajan laatiman keksintökorvausohjesäännön mukainen korvaus. Kysymys on siitä, poissulkeeko keksintökorvausohjesäännön mukaan maksettu korvaus työntekijän oikeuden työsuhdekeksintölain mukaiseen kohtuulliseen korvaukseen. Työsuhdekeksintölautakunnan mukaan keksintökorvausohjesääntö on työsopimusta täydentävä ohjeistus ja sitä tulee arvioida sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Keksintökorvausohjesäännön mukaan maksettu korvaus saattaa […]
25 kesäkuun 2026
A on nostanut kanteen BRP Finland Oy:tä vastaan vaatien työsuhdekeksintölain mukaista kohtuullista korvausta tekemästään mönkijän talvilaitejärjestelmää koskevasta keksinnöstä. Yhtiö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä muun ohella siksi, että A:n kanneoikeus olisi vanhentunut. Markkinaoikeus on aiemmin hylännyt yhtiön pyynnön ratkaista vanhentumiskysymys erillisellä välituomiolla. A vaatii, että markkinaoikeus velvoittaa BRP Finland Oy:n toimittamaan sakon uhalla […]
15 helmikuun 2016
Henkilö A työskenteli Nokialla vuosina 1994–1995. Työsuhde päättyi Nokian tekemän irtisanomisilmoituksen perusteella. Tapauksessa oli kysymys keksinnöstä, jonka eri osa-alueille oli haettu kuutta eri patenttia. Asiassa oli kysymys siitä, mikä oli työsuhdekeksinnöstä maksettavan kohtuullisen korvauksen määrä. A:n mukaan keksinnössä oli ollut kysymys yhdestä uraa uurtavasta pääkeksinnöstä. Keksinnön kohteena oli ollut tunnettuun tekniikan tasoon verrattuna uusi ja […]
12 syyskuun 2013
Lautakunta totesi, ettei se ollut toimivaltainen päättämään hakijan keksinnön kohtuullisen korvauksen määrästä, sillä osapuolten välillä oli tehty sopimus kohtuullisesta korvauksesta, eikä tällaisten sopimusten tulkinta kuulunut lautakunnan toimivaltaan. SR
20 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta arvioi työntekijän oikeutta kohtuulliseen korvaukseen työsuhdekeksinnöstä työsuhdekeksintölain ja – asetuksen perusteella. Tapauksessa oli kyse keksinnöstä, jonka oikeudet olivat siirtyneet liikkeenluovutuksen yhteydessä uudelle työnantajalle samalla, kun keksijä A oli itse siirtynyt uudelle työnantajalle B Oy:lle niin sanottuna vanhana työntekijänä. Lautakunta katsoi, että oikeudet siirtyvät sellaisinaan uudelle omistajalle, joten A:lla oli oikeus saada työsuhdekeksintökorvaus uudelta työnantajalta. […]
