4 syyskuun 2013
R, Valmetin entinen työntekijä, valitti RO:n tuomiosta, ja vaati, että hänelle maksettava korvaus oikeudesta hänen tekemään työsuhdekeksintöön korotettaisiin 1 000 000 markaksi RO:n määräämän 50 000 markan sijaan. Valmet oli myöntänyt RO:ssa, että R:n kanteen peruste oli oikea, mutta että R:n tekemä keksintöä ei olisi mahdollista suojata patentilla, minkä vuoksi R:lle ei voisi määrätä korvattavaksi […]
12 syyskuun 2013
Kyse oli kahdesta työntekijöiden tekemästä keksinnöstä. Lautakunta totesi, että sillä ei ollut toimivaltaa ensimmäisen keksinnön osalta, sillä vain tuomioistuin pystyi muuttamaan korvausta, josta oli sovittu sopimuksella (9 §). Lautakunta ei ole tuomioistuin, ja ensimmäisen keksinnön korvaus oli määritetty sopimuksella. Lautakunta totesi toisen keksinnön osalta, että kohtuullisen korvauksen määrän arvioimiseen tulisi käyttää lisenssianalogiaa. Lautakunta pyrki lausunnossaan […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta hakija oli pyytänyt lausuntoa. Työnantaja oli ottanut A:n keksinnön käyttöönsä. Keksinnön perusteella työnantajalle oli vuonna 2010 myönnetty hyödyllisyysmalli. Keksintö oli syntynyt olennaisessa yhteydessä työsuhteeseen, ja sen hyväksikäyttö on kuulunut yhtiön toimialaan. Työnantaja oli vastineessaan esittänyt, että hakijalla oli oikeus työsuhdekeksintölain mukaiseen korvaukseen. Kohtuullisen korvauksen arvioinnissa tuli kuitenkin huomioida, ettei […]
4 heinäkuun 2017
1/1998 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Työnantaja ja työntekijä olivat yksimielisiä siitä, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssianalogian perusteella. Arvioidessaan kohtuullista korvausta lautakunta otti huomioon sen, että työntekijän johtaman osaston tehtäviin ei kuulunut varsinainen tuotekehitys vaan tuotesuunnittelu. Toisaalta asemansa perusteella työntekijän oli voinut odottaa osallistuvan yrityksen yleiseen tekniseen kehitystyöhön. 2/1998 Kysymys siitä, oliko keksintö Suomessa patentoitavissa […]
9 lokakuun 2018
Asiassa on kyse siitä, että onko työsuhdekeksinnön keksijällä oikeus työsuhdekeksintölain mukaiseen kohtuulliseen korvaukseen silloin, kun hänelle on maksettu työnantajan laatiman keksintökorvausohjesäännön mukainen korvaus. Kysymys on siitä, poissulkeeko keksintökorvausohjesäännön mukaan maksettu korvaus työntekijän oikeuden työsuhdekeksintölain mukaiseen kohtuulliseen korvaukseen. Työsuhdekeksintölautakunnan mukaan keksintökorvausohjesääntö on työsopimusta täydentävä ohjeistus ja sitä tulee arvioida sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Keksintökorvausohjesäännön mukaan maksettu korvaus saattaa […]
25 kesäkuun 2026
A on nostanut kanteen BRP Finland Oy:tä vastaan vaatien työsuhdekeksintölain mukaista kohtuullista korvausta tekemästään mönkijän talvilaitejärjestelmää koskevasta keksinnöstä. Yhtiö on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä muun ohella siksi, että A:n kanneoikeus olisi vanhentunut. Markkinaoikeus on aiemmin hylännyt yhtiön pyynnön ratkaista vanhentumiskysymys erillisellä välituomiolla. A vaatii, että markkinaoikeus velvoittaa BRP Finland Oy:n toimittamaan sakon uhalla […]
15 helmikuun 2016
Henkilö A työskenteli Nokialla vuosina 1994–1995. Työsuhde päättyi Nokian tekemän irtisanomisilmoituksen perusteella. Tapauksessa oli kysymys keksinnöstä, jonka eri osa-alueille oli haettu kuutta eri patenttia. Asiassa oli kysymys siitä, mikä oli työsuhdekeksinnöstä maksettavan kohtuullisen korvauksen määrä. A:n mukaan keksinnössä oli ollut kysymys yhdestä uraa uurtavasta pääkeksinnöstä. Keksinnön kohteena oli ollut tunnettuun tekniikan tasoon verrattuna uusi ja […]
12 syyskuun 2013
Lautakunta totesi, ettei se ollut toimivaltainen päättämään hakijan keksinnön kohtuullisen korvauksen määrästä, sillä osapuolten välillä oli tehty sopimus kohtuullisesta korvauksesta, eikä tällaisten sopimusten tulkinta kuulunut lautakunnan toimivaltaan. SR
20 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta arvioi työntekijän oikeutta kohtuulliseen korvaukseen työsuhdekeksinnöstä työsuhdekeksintölain ja – asetuksen perusteella. Tapauksessa oli kyse keksinnöstä, jonka oikeudet olivat siirtyneet liikkeenluovutuksen yhteydessä uudelle työnantajalle samalla, kun keksijä A oli itse siirtynyt uudelle työnantajalle B Oy:lle niin sanottuna vanhana työntekijänä. Lautakunta katsoi, että oikeudet siirtyvät sellaisinaan uudelle omistajalle, joten A:lla oli oikeus saada työsuhdekeksintökorvaus uudelta työnantajalta. […]
4 heinäkuun 2017
1/1996 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö oli osa työnantajan valmistamasta laitteesta. Työnantajan aikaisemmin valmistamat laitteet erosivat useissa suhteissa olennaisesti kyseessä olevasta laitteesta. Lautakunta katsoi, että kyseessä olevan yhden osatekijän valmistuksessa syntynyttä laskelmallista kustannussäästöä ei voitu pitää työsuhdekeksintöasetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuna hyötynä. Tämän vuoksi lautakunta määritti arvon lisenssisopimuksiin vertaamalla. 2/1996 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. […]
17 joulukuun 2019
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemistä keksinnöistä sekä työsuhdekeksintölautakunnan toimivallasta. Hakija oli esimiehensä tehtävänannosta kehittänyt työsuhteessa keksinnön, johon oli saatu patentti. Sittemmin hakija oli jäänyt eläkkeelle. Keksintöpalkkion saamisen jälkeen patenttien suojaamien tuotteiden myynti ja tuotanto olivat nousseet merkittävästi. Hakija pyysi keksintölautakunnalta lausuntoa siitä, oliko hänelle maksettu korvaus kohtuullinen korvaus tehdyistä keksinnöistä. Työnantajan mukaan […]
4 syyskuun 2013
HO pysytti RO:n päätöksen koskien erästä insinööri J:n Partekilla työskennellessään kehittämää keksintöä. Partek väitti, että J oli ryhtynyt hyödyntämään keksintöä toisissa yrityksissä työsuhteensa päätyttyä. J ei ollut keksinnön kehitettyään noudattanut lain vaatimaa ilmoitusmenettelyä, minkä vuoksi Partek vaati vahingonkorvausta keksinnön luvattomasta käytöstä 5 500 000 mk. HO kuitenkin katsoi, että osapuolet olivat konkludenttisesti sopineet luopuneensa lain […]
20 maaliskuun 2014
Ensimmäiseksi hakija pyysi työsuhdekeksintölautakuntaa vahvistamaan, että hakemuksen kohteena oleva keksintö oli syntynyt työsuhteen ulkopuolella. Tällöin hakijan entisellä työnantajalla olisi ollut keksintöön ainoastaan käyttöoikeus, mikäli siitä olisi sovittu erikseen hakijan kanssa. Toiseksi hakija pyysi lausuntoa kohtuullisesta korvauksesta, mikäli hakija suostuisi myöntämään entiselle työnantajalleen käyttöoikeuden keksintöön. Hakijan mukaan hänen keväällä 2000 tekemänsä keksintö oli syntynyt ilman yhteyttä […]
13 syyskuun 2013
Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa antaa lausuntoa tapauksessa, sillä tapauksen keksinnöille ei ollut haettu patenttia eikä mikään hakemuksessa viitannut siihen, että työntekijä A:n keksintöä voisi patentoida. Työsuhdekeksintölakia sovelletaan vain Suomessa patentilla suojattaviin keksintöihin. SR
4 heinäkuun 2017
Pesukonevalmistajan palveluksessa tehdyn keksinnön ansiosta vältettiin pesukoneen rummun luukkujen joutuminen lukittaessa vahingossa valelukitusasentoon siten, että ne pesukoneen käydessä voivat avautua vahinkoa aiheuttavalla tavalla. Työnantaja oli ottanut oikeudet keksintöön. Kysymys keksijän oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen. Työsuhdekeksintölautakunta määritti keksinnön arvon sen taloudellisen hyödyn perusteella, jonka työnantaja sai välttyessään keksinnön käyttöönoton jälkeisten tuotteiden osalta niiltä korjaus- ym. kustannuksilta, joita […]
