2 helmikuun 2006
Kyse oli käännöstyötä koskevaan sopimukseen liittyvistä tekijänoikeudellisista kysymyksistä. TN katsoi lausuntopyynnössä tarkoitetun sopimuksen täyttävän TekijäL 31 §:n kustannussopimusta koskevat tunnusmerkit. TN totesi myös, että oikeuskäytännössä, oikeuskirjallisuudessa ja tekijänoikeusneuvoston lausuntokäytännössä ilmenee, että tulkinta tekijänoikeuden siirtymisestä on pääsääntöisesti suppea.
12 syyskuun 2013
Lautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa antaa lausuntoa tässä tapauksessa. Lain 11 §:n 1 momentin lautakunta on toimivaltainen antamaan lausuntoja työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa asioissa. Lautakunta katsoi, että se olisi tässä tapauksessa joutunut tulkitsemaan osapuolten välisiä sopimuksia, mihin sillä ei ole toimivaltaa. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu myöskään lausunnon antaminen työsuhdekeksintöohjesääntöjen tulkinnasta. SR
17 joulukuun 2019
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemistä keksinnöistä sekä työsuhdekeksintölautakunnan toimivallasta. Hakija oli esimiehensä tehtävänannosta kehittänyt työsuhteessa keksinnön, johon oli saatu patentti. Sittemmin hakija oli jäänyt eläkkeelle. Keksintöpalkkion saamisen jälkeen patenttien suojaamien tuotteiden myynti ja tuotanto olivat nousseet merkittävästi. Hakija pyysi keksintölautakunnalta lausuntoa siitä, oliko hänelle maksettu korvaus kohtuullinen korvaus tehdyistä keksinnöistä. Työnantajan mukaan […]
9 huhtikuun 2014
Hakija (toimittaja A) oli pyytänyt tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa koskien artikkeleiden linkittämistä Internet-tietoverkossa. B oli linkittänyt hakijan laatimia artikkeleita, jotka oli julkaistu C:n Z-lehden verkkoversiossa. Lausunto liittyi vireillä olevaan riita-asian oikeudenkäyntiin, jossa hakija oli haastanut vastaajiksi B:n ja C:n. TN katsoi, että tässä tekijänoikeudella suojattujen kirjallisten teosten linkittäminen Internetissä ei täysin luontevasti kuulu minkään TekijäL 2 §:n […]
13 syyskuun 2013
Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa antaa lausuntoa tapauksessa, sillä tapauksen keksinnöille ei ollut haettu patenttia eikä mikään hakemuksessa viitannut siihen, että työntekijä A:n keksintöä voisi patentoida. Työsuhdekeksintölakia sovelletaan vain Suomessa patentilla suojattaviin keksintöihin. SR
9 huhtikuun 2020
Hakija oli pyytänyt lausuntoa kohtuullisesta korvauksesta. Hakija oli tehnyt ilmoituksen keksinnöstä, johon työnantaja ei ollut ilmoittanut ottavansa oikeuksia. Hakijan väittämän mukaan tämä oli kuitenkin hakenut patenttia keksintöä vastaavalle keksinnölle ja lanseerannut siihen liittyvän tuotteen. Työnantajan mukaan hakijan esittämä keksintö ei ollut patentoitavissa eikä vastannut edellä mainittua tekniikkaa. Työsuhdekeksintölautakunta katsoi, että hakijan lausuntopyyntö tarkoitti tosiasiassa sen […]
9 huhtikuun 2014
Vantaan käräjäoikeus oli pyytänyt tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa vireillä olevassa riita-asiassa. Asia koski pelikuponkien ottelulistojen tietokantasuojaa. Vantaan käräjäoikeus oli esittänyt TN:lle yhteensä yhdeksän kysymystä, jotka koskivat muun muassa ottelujärjestyksen mahdollista suojaa tietokantana, suhdetta tietokantadirektiiviin sekä mahdollista B:n aiheuttamaa tietokantasuojaloukkausta. TN lausui, että tietokantasuoja koskee vain tietokannan laadullisesti tai määrällisesti arvioiden olennaisia osia. Suoja ei koske tietokannan yksittäisiä […]
6 heinäkuun 2017
Tapauksessa oli kyse työsuhdekeksintölautakunnan toimivallasta sekä työsuhdekeksintölain soveltumisesta työntekijän keksintöön. A oli ollut B Oyj:n palveluksessa keksinnön tekemisen aikaan. B Oyj oli ottanut keksinnön käyttöönsä, ja ilmoittanut ettei keksinnölle haeta patenttia. Työsuhdekeksintölain mukaisen työnantajan korvausvelvollisuuden edellytyksenä on muun ohella keksinnön patentoitavuus. A pyysi työsuhdekeksintölautakuntaa antamaan lausunnon työsuhdekeksintölain soveltumisesta keksintöönsä sekä kuuluvan erityiskorvauksen määrästä. B Oyj:n […]
13 marraskuun 2020
Asiassa oli kyse MAO:n toimivallan arvioinnista oikeudenkäyntiväitteen johdosta. Kantaja A on patentin numero FI 118907 (”kannepatentti”) nykyinen haltija. Kannepatentti koskee pelimenetelmää, jonka avulla voidaan tarjota jatkopelejä erilaisille lotto- ja kenopeleille. A oli MAO:ssa esittänyt muun ohella kannepatenttiin ja tekijänoikeuslakiin perustuvia vaatimuksia (diaarinumero 2017/127) sekä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin perustuvan kieltovaatimuksen (diaarinumero 2017/349). Veikkaus Oy […]
23 huhtikuun 2014
Kyse oli LVIS-piirustusten tekijänoikeudellista suojasta. Hakija pyysi tekijänoikeusneuvoston lausuntoa kolmesta kysymyksestä. Lausunnon vastapuolena oli Z Oy. Hakija oli tehnyt LVIS-piirroksia X Oy:lle, joka oli ollut urakan LVIS-suunnittelija. Hakijan piirrokset olivat lausuntopyynnön liitteenä Urakka, johon LVIS-piirustukset oli tehty, oli jäänyt kesken. Hakijan mukaan hänen suunnitelmiaan oli myöhemmin käytetty pohjana, kun rakentaminen oli saatettu loppuun. TN katsoi, […]
20 maaliskuun 2014
A Oy oli pyytänyt työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa B:n tekemän työsuhdekeksinnön kohtuullisen korvauksen määrästä, mistä osin korvausta maksetaan ja maksetaanko korvaus kertakorvauksena vai juoksevana rojaltina. B on vastineessaan pyytänyt työsuhdekeksintölautakuntaa ratkaisemaan ensin, ovatko A Oy:n tarkoittamat keksinnöt työsuhdekeksintöjä, eli soveltuuko niihin työsuhdekeksintölaki. Kyse oli työsuhdekeksintölain henkilöllisestä soveltamisalasta eli mitä työntekijällä tarkoitetaan työsuhdekeksintölain 1 §:n 1 momentissa. Ottaen […]
17 lokakuun 2023
Markkinaoikeuden (jäljempänä MAO) ratkaisussa oli kyse arviosta siitä, onko EU-tavaramerkkiä numero 003185758 WATERMASTER loukattu. Lisäksi MAO:n tuli arvioida omaa toimivaltaansa asiassa. Tapauksessa Lännen MCE Oy (jäljempänä kantaja) vaati, että MAO vahvistaa Berky GmbH:n ja Senwatec GmbH & Co. KG:n (jäljempänä vastaajat) loukanneen EU-tavaramerkkiä numero 003185758 Suomessa käyttämällä sitä avainsanana omien koneidensa myynninedistämistoiminnassa sekä kieltää vastaajia […]
6 huhtikuun 2017
Warner vaati MAO:n vahvistavan, että sillä on oikeus käyttää eräissä karaoketuotteissa olevaa musiikkia ja ko. musiikin sisältäviä äänitallenteita sekä karaoketuotteissa olevia sanoituksia ilman Porskin suostumusta ja ilman TekijäL:iin perustuvaa korvausvelvollisuutta sille. Warner perusti vaatimuksensa siihen, ettei tekijänoikeuksista ollut sovittu yhteistyösopimuksessa eikä sopimuksella ollut muutenkaan merkitystä asiassa. Porski vaati vahvistusvaatimuksen tutkimatta jättämistä sopimusoikeudellisena riita-asiana. Erimielisyys koski […]
19 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa arvioida patenttiviranomaisten menettelyä hakemuskäsittelyn aikana eikä sitä, miten työnantajan olisi pitänyt viedä hakemusta eteenpäin. Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa ottaa kantaa patenttilain 1 ja 2 pykälän soveltamiseen, eli keksinnön patentoitavuuteen Suomessa. Koska työsuhdekeksintölakia sovelletaan keksintöihin, jotka ovat Suomessa patentilla suojattavia, ei TSK-LTK:lla ollut toimivaltaa käsitellä keksinnöstä maksettavaa kohtuullista korvausta. (MH)
17 huhtikuun 2024
Tapauksessa A esitti tehneensä keksinnön ja siirtäneensä kyseisen keksinnön omistamalleen yhtiölle, joka siirsi keksinnön Suomen Biisi Oy:lle. Kyseiseen keksintöön haettiin vuonna 2002 patenttia muun ohella Yhdysvalloissa. Suomen Biisi Oy myi vuonna 2008 yhdysvaltalaisen patenttihakemuksen Tatami Investments Ltd:lle, joka ei hakenut rekisteröintiä saannolleen, minkä vuoksi Yhdysvaltain patenttirekisteriin patenttihakemuksen haltijaksi on jäänyt Suomen Biisi Oy. Suomen Biisi […]
