13 syyskuun 2013
Lautakunta arvioi työntekijälle maksettavan kohtuullisen korvauksen määrän. Lautakunta totesi, ettei keksinnön arvoa voisi määrittää ns. hyötyarvomenetelmällä, sillä keksintö oli tuotelajina uudenlainen. Hyötyarvon määrittäminen olisi vaatinut vertailukohdan, eli samantyyppisen tuotteen. Lautakunta kuitenkin totesi, että keksinnön myyntimääristä, myynnin arvosta ja alalla sovellettavista lisenssiprosenteista voitaisiin laskea kohtuullinen korvaus ns. ”lisenssianalogian” mukaan. Lisenssianalogia tarkoittaa, että työntekijälle maksettava kohtuullinen korvaus […]
6 heinäkuun 2017
1997/1 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö koski järjestelmiä ja laitteita, joiden valmistaminen ja myynti kuului työnantajan toiminta-alaan. Kyse oli uudesta tuotteesta. Lautakunta katsoi, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssisopimuksiin vertaamalla. 1997/2 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Kyse oli menetelmästä ja laitteistosta, jonka avulla pyrittiin parantamaan ammuntatuloksia. Työnantaja oli ottanut itselleen käyttöoikeuden keksintöön. Lautakunta katsoi, ettei se […]
20 elokuun 2024
Asia koskee oikeutta panna vireille työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukainen korvauskanne. XX vaatii korvausta vuonna 2005 SZZ Oy:n palveluksessa tehtyyn keksintöön, josta SZZ haki patenttia vuonna 2008. Patenttihakemus jäi sillensä vuonna 2011. Työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukaan korvauskanne on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön. Lautakunta […]
12 syyskuun 2013
K vaati korvausta patentoidun kivääri-ilmatorjuntarataa koskeneen keksinnön hyväksikäytöstä. K ei ollut ilmoittanut keksinnöstään työnantajalleen lain vaatimassa kirjallisessa muodossa, ja työnantaja puolestaan oli ryhtynyt käyttämään oikeuttaan keksintöön tekemättä lain vaatimaa ilmoitusta siitä. K oli vaatinut korvausta keksinnöstään, mutta osapuolet eivät olleet päässeet sovintoon korvauksen määrästä. Työnantaja väitti kanneoikeuden asiassa vanhentuneen lain 7 §:n 3 momentin perusteella. […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta hakija oli pyytänyt lausuntoa. A oli työskennellessään työnantajan palveluksessa kehittänyt menetelmän. Työnantaja oli vuonna 2002 ilmoittanut ottaneensa kaikki oikeudet tähän keksintöön. Vuonna 2014 A:n työnantaja oli ilmoittanut tehneensä sopimuksen palveluntarjoamisesta, joka oli samanlainen. A:n mielestä työnantajan tuli suorittaa keksinnön käyttämisestä kohtuullinen korvaus. Lisäksi työnantaja oli samana syksynä julkaissut liikesopimuksen, […]
12 syyskuun 2013
Tapauksessa oli kyse hakijalle kuuluvasta kohtuullisesta korvauksesta kuudesta keksinnöstä. Lautakunta ei tutkinut väitteitä, jotka liittyivät osapuolten väliseen työsopimukseen, koska sillä ei ollut tarvittavaa toimivaltaa lain 9 §:n mukaan. Lautakunta otti korvauksen arvioinnin perustaksi työnantajan liikevaihdon. Se totesi, ettei työsuhdekeksintölain mukaisen korvauksen edellytyksenä ollut keksintöjen hyödyntämisestä saavutettu voitto, sillä keksinnön hyödyntämisestä aiheutuva liiketoiminnallinen riski kuului työnantajan hoidettavaksi. […]
5 heinäkuun 2017
Tapaus koski kohtuullista korvausta. A, B, C ja D olivat tehneet E:n palveluksessa ollessaan menetelmää koskevan keksinnön. Keksinnöstä oli jätetty aloiteilmoitus ja keksijät olivat allekirjoittaneet patenttihakemukseen liittyen siirtokirjan, jolla oikeudet keksintöön oli siirretty E:lle. Keksinnölle oli sittemmin myönnetty patentti. E oli suorittanut keksijöille työsuhdekeksintöohjesäännön mukaiset palkkiot keksinnöstä. Hakijat pyysivät työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa keksinnölle tulevasta työsuhdekeksintölain 7 […]
4 heinäkuun 2017
1/1990 Työnantaja (A) oli ottanut itselleen kaikki oikeudet keksintöön. A asetettiin konkurssiin. Vaikka B on jatkanut A:n toimintaa, se ei ollut työnantajana korvausvelvollinen, sillä konkurssia ei voitu rinnastaa liikkeen luovutukseen. A:n ratkaisu keksinnön käyttöönottamisesta oli perustunut eri valmistustapojen väliseen kustannusten vertailuun ja siten odotettavissa olevaan kustannusten säästöön. Lautakunta määritti keksinnön arvon keksinnöstä saatavan hyödyn perusteella […]
20 elokuun 2024
Asiassa punnitaan, kuuluuko keksintö työsuhdekeksintölain 4 §:n 1 momentin niin sanottuun A-luokaan vai 2 momentin B-luokkaan ja onko YY Oy:n ehdottama korvaus keksinnöstä kohtuullinen. Asiassa on riidatonta, että XX on tehnyt keksinnön toimiessaan työntekijänä YY Oy:llä, ja että keksintö liittyy työnantajan toimialaan. Työntekijä on tehnyt ilmoituksen keksinnöstä työnantajalle, joka on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön. Osapuolet […]
12 syyskuun 2013
Outokumpu Oy valitti lääninoikeuden päätöksestä ja vaati, että sen maksamia keksintökorvauksia tulisi pitää ennakkoperintälain 6 §:ssä tarkoitettuna palkkiona, josta yhtiön ei tullut suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksua. Lääninoikeus oli ollut samaa mieltä Outokumpu Oy:n kanssa hyödyn perusteella maksettujen rojaltikorvausten osalta. Se oli kuitenkin päättänyt, että yhtiön maksamia vakiokorvauksia oli pidettävä työntekijän yhtiön lukuun tekemän työn tuloksesta maksettavana […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys keksijöiden oikeudesta työsuhdekeksintölain mukaiseen korvaukseen ja kohtuullisesta korvauksen määrästä. Hakijat ovat pyytäneet asiasta lausuntoa. Hakemus koski menetelmää ja siihen liittyvää kahta tuotesovellusta. Hakijat olivat olleet keksintöjen syntyhetkellä työnantajan palveluksessa ja tehneet keksintöilmoitukset. Työnantaja oli tarjonnut jokaiselle keksijälle kustakin keksinnöstä 250 euron kertakorvauksen. Hakijat eivät olleet tätä hyväksyneet. Heidän mukaansa työnantajan konserniin kuuluvat […]
12 syyskuun 2013
Lautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa antaa lausuntoa tässä tapauksessa. Lain 11 §:n 1 momentin lautakunta on toimivaltainen antamaan lausuntoja työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa asioissa. Lautakunta katsoi, että se olisi tässä tapauksessa joutunut tulkitsemaan osapuolten välisiä sopimuksia, mihin sillä ei ole toimivaltaa. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu myöskään lausunnon antaminen työsuhdekeksintöohjesääntöjen tulkinnasta. SR
4 heinäkuun 2017
A oli tehnyt B Oy:n palveluksessa ollessaan keksinnön. Keksintö oli syntynyt tuotekehitysprojektissa, jonka C Oy oli tilannut B Oy:ltä. Oikeudet keksintöön olivat tulleet c Oy:lle, joka oli myöhemmin patentoinut keksinnön. A pyysi työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa muun muassa keksijälle tulevasta kohtuullisesta korvauksesta. B Oy katsoi, ettei se ollut velvollinen maksamaan korvausta A:lle. B Oy:llä itsellään ei ollut […]
4 heinäkuun 2017
1/1993 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö oli pienentänyt erään kondensaattoreiden valmistuksen leikkuuvaiheen aikana ilmenevän virheen esiintymistiheyttä. Lautakunta katsoi, että asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka vuoksi olisi syytä epäillä, että muulla menetelmällä ei olisi muutoin päästy vastaavaan laatuun hitaammalla työnopeudella. Tämän vuoksi lautakunta laski kustannussäästön määrän edellä mainitun virhetyypin vähenemisestä aiheutuneen materiaalisäästön ja kasvaneen […]
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kyse kohtuullisen korvauksen määrittämisestä. Lausuntoa oli pyydetty osapuolten välisestä työsuhdekeksintöä koskevasta sopimuksesta, jossa oli sovittu esimerkiksi oikeuksien siirrosta ja keksijälle maksettavasta kertakorvauksesta. Työsuhdekeksintölain 7 § mukaan työsuhdekeksintölautakunta voi antaa lausuntoja kohtuullisesta korvauksesta, jos siitä ei ole sovittu tai sopimus on tehty ennen keksinnön syntymistä. Tapauksessa kyseinen sopimus oli kuitenkin tehty keksinnön syntymisen jälkeen. […]
