5 heinäkuun 2017
Hollannissa e-kirjojen lainaaminen yleisistä kirjastoista on tapahtunut lisensoimalla lainausoikeudet oikeudenhaltijoilta. Alankomaalaiset yleiset kirjastot yhdistävä yhdistys ja pääasian kantaja Veniging Openbare Bibliotheken (jäljempänä VOB) vaati, että sähköisten kirjojen lainaamisen tulisi tapahtua perinteisten kirjojen tapaan vuokraus- ja lainausdirektiivin (2006/115/EY) nojalla. Ennakkoratkaisupyynnössään EUT:lle 1.4.2015 Haagin alioikeus tiedusteli, koskeeko vuokraus- ja lainausdirektiivin 6(1) artiklassa säädetty teoksen tekijänoikeuksia koskeva poikkeusmahdollisuus […]
4 heinäkuun 2017
Pesukonevalmistajan palveluksessa tehdyn keksinnön ansiosta vältettiin pesukoneen rummun luukkujen joutuminen lukittaessa vahingossa valelukitusasentoon siten, että ne pesukoneen käydessä voivat avautua vahinkoa aiheuttavalla tavalla. Työnantaja oli ottanut oikeudet keksintöön. Kysymys keksijän oikeudesta kohtuulliseen korvaukseen. Työsuhdekeksintölautakunta määritti keksinnön arvon sen taloudellisen hyödyn perusteella, jonka työnantaja sai välttyessään keksinnön käyttöönoton jälkeisten tuotteiden osalta niiltä korjaus- ym. kustannuksilta, joita […]
4 heinäkuun 2017
A oli tehnyt B Oy:n palveluksessa ollessaan patentoitavan keksinnön, johon B Oy oli ottanut oikeudet. A pyysi työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa kohtuullisesta korvauksesta. B Oy lausui vastineessaan, että konsernissa oli voimassa keksintökorvaussääntö, joka oli keksinnön tekemisen jälkeen hyväksytty yhtiön YT-neuvottelukunnan päätöksellä. Lisäksi korvaussäännön pääsisältö oli julkistettu konsernin henkilökuntalehdessä. B Oy katsoi, että kohtuullinen korvaus oli määrättävä keksintökorvaussäännön […]
4 heinäkuun 2017
A oli tehnyt B Oy:n palveluksessa ollessaan keksinnön. Keksintö oli syntynyt tuotekehitysprojektissa, jonka C Oy oli tilannut B Oy:ltä. Oikeudet keksintöön olivat tulleet c Oy:lle, joka oli myöhemmin patentoinut keksinnön. A pyysi työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoa muun muassa keksijälle tulevasta kohtuullisesta korvauksesta. B Oy katsoi, ettei se ollut velvollinen maksamaan korvausta A:lle. B Oy:llä itsellään ei ollut […]
4 heinäkuun 2017
1/1998 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Työnantaja ja työntekijä olivat yksimielisiä siitä, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssianalogian perusteella. Arvioidessaan kohtuullista korvausta lautakunta otti huomioon sen, että työntekijän johtaman osaston tehtäviin ei kuulunut varsinainen tuotekehitys vaan tuotesuunnittelu. Toisaalta asemansa perusteella työntekijän oli voinut odottaa osallistuvan yrityksen yleiseen tekniseen kehitystyöhön. 2/1998 Kysymys siitä, oliko keksintö Suomessa patentoitavissa […]
4 heinäkuun 2017
1/1996 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö oli osa työnantajan valmistamasta laitteesta. Työnantajan aikaisemmin valmistamat laitteet erosivat useissa suhteissa olennaisesti kyseessä olevasta laitteesta. Lautakunta katsoi, että kyseessä olevan yhden osatekijän valmistuksessa syntynyttä laskelmallista kustannussäästöä ei voitu pitää työsuhdekeksintöasetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuna hyötynä. Tämän vuoksi lautakunta määritti arvon lisenssisopimuksiin vertaamalla. 2/1996 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. […]
4 heinäkuun 2017
1/1995 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä Työnantaja A oli luovuttanut keksinnön läheisyhtiö B:lle. Lautakunta määritti keksinnön arvon arvioimalla, koska sopimukseen kuului myös muuta teknologiaa eikä muiden kauppaan sisältyvien tekijöiden osuutta voitu luotettavasti arvioida. Lautakunta katsoi myös, ettei A:n saamaa rojaltia ei tällaisissa olosuhteissa sellaisenaan voitu pitää keksinnön objektiivisena arvona. 2/1995 Kysymys siitä, oliko työntekijä antanut työnantajalle […]
4 heinäkuun 2017
1/1994 Kysymys on ollut olennaisesti muuttuneista olosuhteista. Korvaus oli maksettu sopimuksen mukaan kertakorvauksena. Lautakunta katsoi, ettei myynti- ja valmistusmäärissä tapahtuneita muutoksia ollut yksinomaan pidettävä olennaisesti muuttuneena olosuhteena. Työntekijä oli vedonnut lisäksi siihen, että keksintö mahdollisti tuotteen valmistuksessa ohuemman ja samalla halvemman materiaalin käytön ja sopimuksen tekemisen jälkeen työnantaja oli saanut käyttöönsä tällaista materiaalia. Lautakunta totesi, […]
4 heinäkuun 2017
1/1993 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö oli pienentänyt erään kondensaattoreiden valmistuksen leikkuuvaiheen aikana ilmenevän virheen esiintymistiheyttä. Lautakunta katsoi, että asiassa ei ollut esitetty sellaista selvitystä, jonka vuoksi olisi syytä epäillä, että muulla menetelmällä ei olisi muutoin päästy vastaavaan laatuun hitaammalla työnopeudella. Tämän vuoksi lautakunta laski kustannussäästön määrän edellä mainitun virhetyypin vähenemisestä aiheutuneen materiaalisäästön ja kasvaneen […]
4 heinäkuun 2017
1/1992 Kysymys oli ensinnäkin siitä, oliko työntekijä kanssakeksijän asemassa. Lautakunta katsoi, että patenttiluonnoksista näkyvä (työntekijän keksimä) ajoituksen määrittelyssä tapahtunut täsmennys oli olennainen seikka keksinnön kehitystyössä ja katsoi, että työntekijää oli pidettävä kanssakeksijänä. Kysymys oli myös siitä, oliko työntekijällä oikeus saada lisäkorvausta sen vuoksi, että olosuhteet olivat olennaisesti muuttuneet sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäinen korvauslaskelma oli perustunut […]
4 heinäkuun 2017
1/1991 Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työsuhdekeksintökorvausta koskevan sopimuksen. Asiassa oli kyse siitä, oliko työnantajayrityksessä käytetty valmistusmenetelmä kokonaan tai osin työntekijän tekemän keksinnön hyväksikäyttämistä. Lautakunta katsoi, ettei työnantajan myymien laitteiden valmistuksessa käytetty menetelmä kuulunut hakijan tekemän keksinnön patentin suojapiiriin. Koska työnantaja ei ollut käyttänyt myymien laitteiden valmistuksessa hyväksi työntekijän tekemää keksintöä, se ei ollut velvollinen […]
4 heinäkuun 2017
1/1990 Työnantaja (A) oli ottanut itselleen kaikki oikeudet keksintöön. A asetettiin konkurssiin. Vaikka B on jatkanut A:n toimintaa, se ei ollut työnantajana korvausvelvollinen, sillä konkurssia ei voitu rinnastaa liikkeen luovutukseen. A:n ratkaisu keksinnön käyttöönottamisesta oli perustunut eri valmistustapojen väliseen kustannusten vertailuun ja siten odotettavissa olevaan kustannusten säästöön. Lautakunta määritti keksinnön arvon keksinnöstä saatavan hyödyn perusteella […]
4 heinäkuun 2017
Keksintö oli osa uutta laitteistoa, jonka aikaansaaminen oli ollut suunnitteluryhmän tehtävänä. Koska laitteisto ei korvannut olemassa ollutta laitteistoa, korvauksen suuruutta ei voitu määrittää kustannussäästön vaan sen tuottaman taloudellisen hyödyn perusteella. Lautakunta määritti keksinnön arvon sen kustannuksen perusteella, jonka työnantaja olisi joutunut maksamaan vastaavasta vapaasta keksinnöstä. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
4 heinäkuun 2017
Lautakunta katsoi, että keksinnöt olivat patentoitavissa, koska työnantaja ei ollut esittänyt keksinnöille uutuudenestettä eikä keksinnöllisyyden puutetta. Korvaus määritettiin järjestelmän tuottaman hyödyn perusteella. Korvausta laskettaessa otettiin huomioon työnantajan saama lisenssimaksu ja sen hyväksi tullut kustannussäästö. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
4 heinäkuun 2017
Patentti- ja rekisterihallitus oli toisen keksinnön osalta katsonut, että hakemuksessa oli esitelty ennestään jo tunnettu keksintö. Patenttihakemus oli jäänyt sillensä. Myös toisen keksinnön patenttihakemus jäi sillensä ja sen osalta suoritetussa uutuustutkimuksessa oli todettu, että hakemus ei sisältänyt patentoitavaa keksintöä. Lautakunta ei antanut lausuntoa. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
