15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. Hakijat ovat pyytäneet asiasta lausuntoa. Hakijoiden mukaan T Oy:n liiketoiminta perustui tuotteelle, jonka kehittämisessä he olivat olleet merkittävässä roolissa. Keksinnöistä piti maksaa heille kohtuullinen korvaus, joka vastaisi patenttien työnantajalle tuottamaa taloudellista hyötyä. Keksinnöistä maksettavan korvauksen tuli määräytyä keksijöiden lukumäärästä riippuen siten, että pääkeksijän osuus olisi kaksinkertainen kanssakeksijöiden osuuksiin nähden. Työnantajan […]
13 syyskuun 2013
Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa antaa lausuntoa tapauksessa, sillä tapauksen keksinnöille ei ollut haettu patenttia eikä mikään hakemuksessa viitannut siihen, että työntekijä A:n keksintöä voisi patentoida. Työsuhdekeksintölakia sovelletaan vain Suomessa patentilla suojattaviin keksintöihin. SR
4 heinäkuun 2017
1/1998 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Työnantaja ja työntekijä olivat yksimielisiä siitä, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssianalogian perusteella. Arvioidessaan kohtuullista korvausta lautakunta otti huomioon sen, että työntekijän johtaman osaston tehtäviin ei kuulunut varsinainen tuotekehitys vaan tuotesuunnittelu. Toisaalta asemansa perusteella työntekijän oli voinut odottaa osallistuvan yrityksen yleiseen tekniseen kehitystyöhön. 2/1998 Kysymys siitä, oliko keksintö Suomessa patentoitavissa […]
9 lokakuun 2018
Asiassa on kyse siitä, että onko työsuhdekeksinnön keksijällä oikeus työsuhdekeksintölain mukaiseen kohtuulliseen korvaukseen silloin, kun hänelle on maksettu työnantajan laatiman keksintökorvausohjesäännön mukainen korvaus. Kysymys on siitä, poissulkeeko keksintökorvausohjesäännön mukaan maksettu korvaus työntekijän oikeuden työsuhdekeksintölain mukaiseen kohtuulliseen korvaukseen. Työsuhdekeksintölautakunnan mukaan keksintökorvausohjesääntö on työsopimusta täydentävä ohjeistus ja sitä tulee arvioida sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Keksintökorvausohjesäännön mukaan maksettu korvaus saattaa […]
20 elokuun 2024
Asiassa käsitellään kohtuullista korvausta. Lautakunta totesi, että lausunnon antamiseen ei ole vielä edellytyksiä, koska patenttihakemuksen käsittely on edelleen kesken. Patentin hakeminen ei ole välttämätön edellytys korvausvastuulle, mutta jos patenttia ei myönnetä, ei keksintöön sovelleta työsuhdekeksintölakia. Lisäksi lautakunnalla ei ole riittäviä taustatietoja keksinnön arvosta työnantajalle, jonka perusteella kohtuullinen korvaus voitaisiin määrittää. (EB)
27 kesäkuun 2017
A oli toiminut puolustusvoimien palveluksessa vuodesta 1976 lukien vuoteen 2009. Vuonna 1990 ollessaan virkavapaalla A oli aloittanut väitöskirjatutkimuksen. A oli jatkanut tutkimusta osin virkatyönään ja väitöskirja oli valmistunut vuonna 1996. Väitöstutkimuksen yhteydessä A oli kehittänyt tietokoneohjelmiston, joka sovelsi väitöskirjan tutkimustuloksia. Ohjelmiston tekijänoikeuksien siirtymisestä puolustusvoimille oli sovittu vuonna 2003 laaditulla sopimuksella. A katsoi, että väitöskirjan tutkimustuloksena […]
20 toukokuun 2014
Kantaja oli tehnyt 3 sään mittaamiseen liittyvää keksintöä vuosina 1989–1998. Patentit keksinnöille oli myönnetty vuosina 1998 ja 2004. Kantaja vaati Ilmatieteen laitokselta, jossa hän työskenteli tapahtuma-aikaan osa-aikaisena, 10.000.000 euron korvausta keksinnöistä ja 500.000 euroa menetetyistä palkka- ja eläkekertymistä. Kantajan mukaan keksinnöt oli tehty työsuhdekeksintöinä, ja niiden tehokas markkinointi oli estynyt vastaajan toimien vuoksi. Kantaja ei […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta hakija oli pyytänyt lausuntoa. Hakijoiden mukaan kohtuullinen korvaus oli määritettävä lisenssianalogian avulla. C Oy piti kohtuullisen korvauksen määrittämistä perusteltuna, mutta hakijoiden esittämää laskelmaa virheellisenä. Työsuhdekeksintölautakunta antoi suosituksen kohtuulliseksi korvaukseksi, josta kummankin hakijan osuus oli 50 prosenttia. Lautakunta suositteli, että jos työnantaja jatkaisi keksinnön hyödyntämistä myöhemmin, tulisi kohtuullinen korvaus laskea […]
6 heinäkuun 2017
Tapauksessa oli kyse työsuhdekeksintölautakunnan toimivallasta sekä työsuhdekeksintölain soveltumisesta työntekijän keksintöön. A oli ollut B Oyj:n palveluksessa keksinnön tekemisen aikaan. B Oyj oli ottanut keksinnön käyttöönsä, ja ilmoittanut ettei keksinnölle haeta patenttia. Työsuhdekeksintölain mukaisen työnantajan korvausvelvollisuuden edellytyksenä on muun ohella keksinnön patentoitavuus. A pyysi työsuhdekeksintölautakuntaa antamaan lausunnon työsuhdekeksintölain soveltumisesta keksintöönsä sekä kuuluvan erityiskorvauksen määrästä. B Oyj:n […]
4 heinäkuun 2017
1/1996 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. Keksintö oli osa työnantajan valmistamasta laitteesta. Työnantajan aikaisemmin valmistamat laitteet erosivat useissa suhteissa olennaisesti kyseessä olevasta laitteesta. Lautakunta katsoi, että kyseessä olevan yhden osatekijän valmistuksessa syntynyttä laskelmallista kustannussäästöä ei voitu pitää työsuhdekeksintöasetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuna hyötynä. Tämän vuoksi lautakunta määritti arvon lisenssisopimuksiin vertaamalla. 2/1996 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä. […]
17 joulukuun 2019
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemistä keksinnöistä sekä työsuhdekeksintölautakunnan toimivallasta. Hakija oli esimiehensä tehtävänannosta kehittänyt työsuhteessa keksinnön, johon oli saatu patentti. Sittemmin hakija oli jäänyt eläkkeelle. Keksintöpalkkion saamisen jälkeen patenttien suojaamien tuotteiden myynti ja tuotanto olivat nousseet merkittävästi. Hakija pyysi keksintölautakunnalta lausuntoa siitä, oliko hänelle maksettu korvaus kohtuullinen korvaus tehdyistä keksinnöistä. Työnantajan mukaan […]
20 maaliskuun 2025
Asiassa oli kyse siitä, että A ja B vaativat vastaajaa AB Enzymes Finland Oy:tä esittämään asiakirjoja markkinaoikeudelle (MAO). Vaatimuksia oli kymmenen ja ne sisälsivät laajasti projektidokumentaatiota, strategia- ja kokousmateriaaleja, osakasluetteloita, organisaatiokaavioita, tuotedokumentaatiota, tuotanto- ja myyntitietoja sekä sopimusdokumentaatiota. Lisäksi mukana on tietoa kantajien keksintöihin liittyvistä tuotteista, niiden valmistusmääristä ja hinnoista. Vastaaja pyysi MAO:ta hylkäämään asiakirjojen esittämistä […]
12 syyskuun 2013
K vaati korvausta patentoidun kivääri-ilmatorjuntarataa koskeneen keksinnön hyväksikäytöstä. K ei ollut ilmoittanut keksinnöstään työnantajalleen lain vaatimassa kirjallisessa muodossa, ja työnantaja puolestaan oli ryhtynyt käyttämään oikeuttaan keksintöön tekemättä lain vaatimaa ilmoitusta siitä. K oli vaatinut korvausta keksinnöstään, mutta osapuolet eivät olleet päässeet sovintoon korvauksen määrästä. Työnantaja väitti kanneoikeuden asiassa vanhentuneen lain 7 §:n 3 momentin perusteella. […]
5 syyskuun 2013
S.V. vaati 367 875 markan työsuhdekeksintökorvausta Haltonilta. S.V. valitti KO:n päätöksestä, jolla korvausvaatimus oli hylätty. Tapauksessa kiistanalaisena oli muun muassa keksinnön syntyajankohta ja S.V.:n rooli keksinnön kehittelyssä. KO päätteli todistajanlausuntoja kuultuaan, että keittiökeksintö, ”tulo- ja poistoilmalaite ja ilmastointimenetelmä”, oli syntynyt aivoriihessä, joka oli pidetty ilman S.V.:tä. S.V. oli merkitty keksijäksi, sillä jälkikäteen oli tullut tietoon, […]
13 syyskuun 2013
Työsuhdekeksintölautakunta lausui, että korvauskannetta ei ollut pantu vireille työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin edellyttämässä kymmenen vuoden määräajassa. Korvauskannetta ei ollut myöskään pantu vireille vuoden kuluessa patentin myöntämisestä. Siksi työntekijä A oli menettänyt kanneoikeutensa. SR
