4 heinäkuun 2017
Keksintö oli osa uutta laitteistoa, jonka aikaansaaminen oli ollut suunnitteluryhmän tehtävänä. Koska laitteisto ei korvannut olemassa ollutta laitteistoa, korvauksen suuruutta ei voitu määrittää kustannussäästön vaan sen tuottaman taloudellisen hyödyn perusteella. Lautakunta määritti keksinnön arvon sen kustannuksen perusteella, jonka työnantaja olisi joutunut maksamaan vastaavasta vapaasta keksinnöstä. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemistä keksinnöistä. Tapauksessa keksinnön hyödyntämisestä syntyy YY Oy:lle merkittävät edut. Keksintö on tapahtunut työtehtävien täyttämisen yhteydessä työssä annetun tarkemman määräyksen tuloksena. Ratkaisuehdotusta ei ollut kuitenkaan annettu keksijälle XX, eikä hän katso käyttäneensä hyväksi työssään saamiaan kokemuksia. Työsuhdekeksinnöistä annetun asetuksen 3 §:n mukaan keksinnön arvo määritetään sen taloudellisen hyödyn […]
20 maaliskuun 2014
A pyysi ensinnäkin lautakunnalta lausuntoa B Oy:n velvollisuudesta vastata A:lle työsuhdekeksinnön patentoimisesta syntyneistä kustannuksista. Asiasta oli olemassa Helsingin hovioikeuden lainvoimainen tuomio. Hovioikeus oli pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun, jonka mukaan ei ole olemasta säännöstä, joka velvoittaisi työnantajan maksamaan työntekijän patenttihakemuksen aiheuttamia kuluja. TSK-LTK katsoi, ettei sillä ole aihetta tarkastella kysymystä toisin. Toiseksi A pyysi lausuntoa kohtuullisen korvauksen […]
6 heinäkuun 2017
Asiassa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. X pyysi työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa kohtuullisen korvauksen määrästä, oikeuksistaan keksintöön työsuhteen päättymisen jälkeen sekä tahattomasta patentinloukkauksesta suoritettavasta korvauksesta. X oli ilmoittanut keksineensä heinäkuussa 1999 tuotteen ollessaan työsuhteessa A:ssa. Keksinnöstä oli tehty kirjallinen ilmoitus työnantajalle. Tuote oli myyty vuoden 1999 aikana, jolloin työnantajalla oli oikeus keksinnön myymiseen. Työnantaja oli tällöin X:n mukaan […]
19 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa arvioida patenttiviranomaisten menettelyä hakemuskäsittelyn aikana eikä sitä, miten työnantajan olisi pitänyt viedä hakemusta eteenpäin. Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa ottaa kantaa patenttilain 1 ja 2 pykälän soveltamiseen, eli keksinnön patentoitavuuteen Suomessa. Koska työsuhdekeksintölakia sovelletaan keksintöihin, jotka ovat Suomessa patentilla suojattavia, ei TSK-LTK:lla ollut toimivaltaa käsitellä keksinnöstä maksettavaa kohtuullista korvausta. (MH)
4 heinäkuun 2017
1/1995 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä Työnantaja A oli luovuttanut keksinnön läheisyhtiö B:lle. Lautakunta määritti keksinnön arvon arvioimalla, koska sopimukseen kuului myös muuta teknologiaa eikä muiden kauppaan sisältyvien tekijöiden osuutta voitu luotettavasti arvioida. Lautakunta katsoi myös, ettei A:n saamaa rojaltia ei tällaisissa olosuhteissa sellaisenaan voitu pitää keksinnön objektiivisena arvona. 2/1995 Kysymys siitä, oliko työntekijä antanut työnantajalle […]
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kysymys keksinnön taloudellisesta arvosta ja kohtuullisen korvauksen määrästä ja siitä, muodostaako keksinnön käyttöönotto ja hyödyntäminen työsuhdekeksintölain 9 §:ssä tarkoitetun olennaisten olosuhteiden muutoksen. Hakija oli tehnyt keksinnön ollessaan ZZ:n Oy:n palvelluksessa, jonka työnantaja YY Oy osti vuonna 2023 ja yhtiöt sulautuivat, jolloin hakija siirtyi YY Oy:n palvelukseen. Hakija oli keksinnön tehdessään toimitusjohtajan asemassa. Työnantajan […]
20 maaliskuun 2014
Kysymys koski sitä, olivatko oikeudet keksintöön siirtyneet X Oyj:lle työsuhdekeksintölain nojalla myös A:n osalta, vaikka A ei ollut omalta osaltaan tehnyt keksintöilmoitusta eikä allekirjoittanut siirtokirjaa. A:n työsuhde X Oyj:ssä oli päättynyt jo vuonna 2002. A oli tehnyt keksinnön yhdessä neljän muun keksijän kanssa usean vuoden kuluessa siten, että keksintöilmoituksen laatiminen oli alkanut vuonna 2003. Muut […]
12 syyskuun 2013
Tapauksessa oli kyse hakijalle kuuluvasta kohtuullisesta korvauksesta kuudesta keksinnöstä. Lautakunta ei tutkinut väitteitä, jotka liittyivät osapuolten väliseen työsopimukseen, koska sillä ei ollut tarvittavaa toimivaltaa lain 9 §:n mukaan. Lautakunta otti korvauksen arvioinnin perustaksi työnantajan liikevaihdon. Se totesi, ettei työsuhdekeksintölain mukaisen korvauksen edellytyksenä ollut keksintöjen hyödyntämisestä saavutettu voitto, sillä keksinnön hyödyntämisestä aiheutuva liiketoiminnallinen riski kuului työnantajan hoidettavaksi. […]
13 syyskuun 2013
Työsuhdekeksintölautakunnalla ei ollut toimivaltaa tapauksessa, sillä hakemuksen keskiössä oli riita siitä, kenellä oli parempi oikeus keksintöön. Lautakunta lausui, että tähän täytyi soveltaa patenttilain 65 §:n 1 momenttia. Työsuhdekeksintölain 11 §:n mukaan lautakunta saa antaa lausuntoja vain työsuhdekeksintölakiin liittyvistä asioista. SR
4 heinäkuun 2017
1/1994 Kysymys on ollut olennaisesti muuttuneista olosuhteista. Korvaus oli maksettu sopimuksen mukaan kertakorvauksena. Lautakunta katsoi, ettei myynti- ja valmistusmäärissä tapahtuneita muutoksia ollut yksinomaan pidettävä olennaisesti muuttuneena olosuhteena. Työntekijä oli vedonnut lisäksi siihen, että keksintö mahdollisti tuotteen valmistuksessa ohuemman ja samalla halvemman materiaalin käytön ja sopimuksen tekemisen jälkeen työnantaja oli saanut käyttöönsä tällaista materiaalia. Lautakunta totesi, […]
20 elokuun 2024
Asiassa punnitaan, kuuluuko keksintö työsuhdekeksintölain 4 §:n 1 momentin niin sanottuun A-luokaan vai 2 momentin B-luokkaan. Työntekijä on tehnyt keksintöilmoituksen työnantajalle. Työnantaja on ilmoittanut ottavansa kaikki oikeudet keksintöilmoituksessa ilmoitettuun keksintöön. Hakijat ovat pyytänyt työsuhdekeksintölautakuntaa antamaan lausunnon siitä, onko kysymyksessä työsuhdekeksintö. Erityisesti siitä, minkä luokan keksintö kyseinen keksintö on. YY katsoo, että keksintö kuuluu B-luokkaan. XX […]
12 syyskuun 2013
Kyse oli kahdesta työntekijöiden tekemästä keksinnöstä. Lautakunta totesi, että sillä ei ollut toimivaltaa ensimmäisen keksinnön osalta, sillä vain tuomioistuin pystyi muuttamaan korvausta, josta oli sovittu sopimuksella (9 §). Lautakunta ei ole tuomioistuin, ja ensimmäisen keksinnön korvaus oli määritetty sopimuksella. Lautakunta totesi toisen keksinnön osalta, että kohtuullisen korvauksen määrän arvioimiseen tulisi käyttää lisenssianalogiaa. Lautakunta pyrki lausunnossaan […]
20 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta ei ollut toimivaltainen antamaan asiassa lausuntoa, sillä kysymys oli sopimuksen tulkinnasta. A ja B olivat allekirjoittaneet keksinnön tekemisen jälkeen sopimuksen keksinnön osalta suoritettavista korvauksista. A:lle oli jo maksettu kohtuullinen korvaus eikä osapuolten välillä ole riitatilannetta. Ratkaisun päivämäärä ei ole tiedossa. (MH)
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. A oli tehnyt vuonna 2007 työsuhdekeksintöä koskeneen ilmoituksen. Työnantaja oli ilmoittanut ottaneensa kaikki oikeudet hakijan työsuhteensa aikana tekemiin keksintöihin. Hakija oli pyytänyt lautakunnalta lausuntoa hänelle kuuluvasta kohtuullisesta korvauksesta. Työnantaja oli kiistänyt, että hakijalla olisi oikeus jo maksettujen korvausten lisäksi muuhun korvaukseen. Työsuhdekeksintölautakunta antoi suosituksensa kohtuullisesta korvauksesta. Korvausta oli maksettava niin […]
