5 syyskuun 2013
Halton vaati Jeveniltä, S.V.:ltä ja J.V.:ltä vahingonkorvausta 250 000 markkaa. Halton katsoi sillä olleen parempi oikeus patenttihakemukseen, jonka S.V. oli kehittänyt ollessaan työsuhteessa Haltoniin. Halton katsoi Jevenin (jonka omisti S.V.) ja J.V.:n olevan korvausvelvollisia, sillä J.V. oli myös määrännyt keksinnöstä ja antanut Jevenin käyttää sitä. RO oli kuitenkin todennut, että Haltonin korvausvaatimus P.V.:n ja Jevenin […]
12 syyskuun 2013
Tapauksessa oli kyse hakijalle kuuluvasta kohtuullisesta korvauksesta kuudesta keksinnöstä. Lautakunta ei tutkinut väitteitä, jotka liittyivät osapuolten väliseen työsopimukseen, koska sillä ei ollut tarvittavaa toimivaltaa lain 9 §:n mukaan. Lautakunta otti korvauksen arvioinnin perustaksi työnantajan liikevaihdon. Se totesi, ettei työsuhdekeksintölain mukaisen korvauksen edellytyksenä ollut keksintöjen hyödyntämisestä saavutettu voitto, sillä keksinnön hyödyntämisestä aiheutuva liiketoiminnallinen riski kuului työnantajan hoidettavaksi. […]
12 huhtikuun 2021
Asia koski turvallisuustaulun tekijänoikeussuojan arviointia. Lausuntopyynnössä kysyttiin, saako turvallisuustaulu tekijänoikeuslain suojaa ja ylittyykö siinä teoskynnys. Kaikki taulussa nähtävissä oleva oli hakija S:n mukaan piirretty ja tehty, eli mitään valmista ei ole ollut saatavilla. Taulussa oli noudatettu virallisia merkintöjä, ja hakija oli kehittänyt osan symboleista itse. Turvallisuustaulu ei hakijan mukaan lukeutunut hänen työtehtäviinsä, koska se oli […]
12 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys tekijänoikeudesta kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon. Hakija oli pyytänyt lausuntoa luomiensa, elokuvaa varten tehtyjen lukuisten kolmiulotteisten tietokoneanimaatiomallien tekijänoikeuden suhteen. Hän esitti asiasta viisi kysymystä, kuten ovatko hänen luomansa tietokoneanimoidut mallit suojattuja tekijänoikeuslain puitteissa. I Oy, E Oy, V, T, K ja L antoivat asiassa yhteisen vastineen, jonka mukaan hakijan työ ei sisältänyt sellaisia luovia ratkaisuja […]
4 syyskuun 2013
Teknikko K ja Asko-Upo Oy olivat yhtämielisiä siitä, että K:n työkalua koskeva keksintö oli työsuhdekeksintö. Tapaukseen johtanut erimielisyys liittyi kohtuullisen korvauksen määrään. K esitti kohtuulliseksi korvaukseksi 380 000 markkaa. Hänen mukaansa keksinnön käyttöönotto mahdollistaisi 792 000 markan vuosittaisen säästön johtuen henkilöstövähennyksistä. Asko-Upo Oy esitti voivansa maksaa 32 000 markkaa kohtuullisena korvauksena huolimatta siitä, että se […]
12 syyskuun 2013
Lautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa antaa lausuntoa tässä tapauksessa. Lain 11 §:n 1 momentin lautakunta on toimivaltainen antamaan lausuntoja työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa asioissa. Lautakunta katsoi, että se olisi tässä tapauksessa joutunut tulkitsemaan osapuolten välisiä sopimuksia, mihin sillä ei ole toimivaltaa. Lautakunnan toimivaltaan ei kuulu myöskään lausunnon antaminen työsuhdekeksintöohjesääntöjen tulkinnasta. SR
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemistä keksinnöistä. Tapauksessa keksinnön hyödyntämisestä syntyy YY Oy:lle merkittävät edut. Keksintö on tapahtunut työtehtävien täyttämisen yhteydessä työssä annetun tarkemman määräyksen tuloksena. Ratkaisuehdotusta ei ollut kuitenkaan annettu keksijälle XX, eikä hän katso käyttäneensä hyväksi työssään saamiaan kokemuksia. Työsuhdekeksinnöistä annetun asetuksen 3 §:n mukaan keksinnön arvo määritetään sen taloudellisen hyödyn […]
28 toukokuun 2010
Kysymys tekijänoikeudesta työsuhteessa. A kysyi, kenelle kuuluivat piirustusten tekijänoikeudet ja siirtyivätkö piirroksien tekijänoikeudet myynnin myötä konkurssipesältä seuraavalle ostajalle. Lisäksi A kysyi, oliko hänellä oikeus saada piirrosoriginaalit itselleen, oliko hänellä oikeus tekijänkappaleisiin sekä oliko todellinen sisällön tekijä mainittava materiaalin mainonnassa. Yhtiö X oli ostanut opetus- ja liikennevalistusmateriaalia konkurssipesältä. TN totesi, että A:n piirrokset olivat kuvataiteen teoksia […]
5 syyskuun 2013
S.V. vaati 367 875 markan työsuhdekeksintökorvausta Haltonilta. S.V. valitti KO:n päätöksestä, jolla korvausvaatimus oli hylätty. Tapauksessa kiistanalaisena oli muun muassa keksinnön syntyajankohta ja S.V.:n rooli keksinnön kehittelyssä. KO päätteli todistajanlausuntoja kuultuaan, että keittiökeksintö, ”tulo- ja poistoilmalaite ja ilmastointimenetelmä”, oli syntynyt aivoriihessä, joka oli pidetty ilman S.V.:tä. S.V. oli merkitty keksijäksi, sillä jälkikäteen oli tullut tietoon, […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta hakija oli pyytänyt lausuntoa. Työnantaja oli ottanut A:n keksinnön käyttöönsä. Keksinnön perusteella työnantajalle oli vuonna 2010 myönnetty hyödyllisyysmalli. Keksintö oli syntynyt olennaisessa yhteydessä työsuhteeseen, ja sen hyväksikäyttö on kuulunut yhtiön toimialaan. Työnantaja oli vastineessaan esittänyt, että hakijalla oli oikeus työsuhdekeksintölain mukaiseen korvaukseen. Kohtuullisen korvauksen arvioinnissa tuli kuitenkin huomioida, ettei […]
20 elokuun 2024
Asiassa punnitaan, kuuluuko keksintö työsuhdekeksintölain 4 §:n 1 momentin niin sanottuun A-luokaan vai 2 momentin B-luokkaan. Työntekijä on tehnyt keksintöilmoituksen työnantajalle. Työnantaja on ilmoittanut ottavansa kaikki oikeudet keksintöilmoituksessa ilmoitettuun keksintöön. Hakijat ovat pyytänyt työsuhdekeksintölautakuntaa antamaan lausunnon siitä, onko kysymyksessä työsuhdekeksintö. Erityisesti siitä, minkä luokan keksintö kyseinen keksintö on. YY katsoo, että keksintö kuuluu B-luokkaan. XX […]
28 toukokuun 2010
Kysymys tekijänoikeudesta perehdytysmateriaaliin. A oli tehnyt sairaalan pilottiprojektissa perehdytysmateriaalin suunnittelutyön alusta alkaen. A oli pyytänyt lausuntoa syntyneen materiaalin tekijänoikeudesta ja moraalisista oikeuksista. TN totesi, että perehdytysmateriaaliin sisältyi teoksia, joita olivat esimerkiksi loppuraportti ja osa liitteistä (TekijäL 1 §). A oli ilmoitettu raportin etusivulla tekijänä, joten tekijä oli ilmoitettu hyvän tavan mukaisesti. Lehtiartikkeleissa ei ollut velvollisuutta […]
5 syyskuun 2013
Diplomi-insinööri L oli kehittänyt ja patentoinut kaksi laitetta ollessaan töissä Outokummulla. Oikeusjuttu syntyi osapuolten erimielisyyksistä liittyen työsuhdekeksinnöstä työntekijälle maksettavaan kohtuulliseen korvaukseen. HO vahvisti RO:n päätöksen, että L:llä oli ”oikeudellinen tarve” saada vahvistetuksi jäljellä olevalta patenttiajalta keksinnöistä mahdollisesti tulevien korvausten määräämisen peruste ja lausui, että jäljellä olevalta patenttiajalta tuleva korvaus tuli laskea myyntituloista 10 prosentin lisenssiarvon […]
20 maaliskuun 2014
A Oy oli pyytänyt työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa B:n tekemän työsuhdekeksinnön kohtuullisen korvauksen määrästä, mistä osin korvausta maksetaan ja maksetaanko korvaus kertakorvauksena vai juoksevana rojaltina. B on vastineessaan pyytänyt työsuhdekeksintölautakuntaa ratkaisemaan ensin, ovatko A Oy:n tarkoittamat keksinnöt työsuhdekeksintöjä, eli soveltuuko niihin työsuhdekeksintölaki. Kyse oli työsuhdekeksintölain henkilöllisestä soveltamisalasta eli mitä työntekijällä tarkoitetaan työsuhdekeksintölain 1 §:n 1 momentissa. Ottaen […]
20 elokuun 2024
Asia koskee oikeutta panna vireille työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukainen korvauskanne. XX vaatii korvausta vuonna 2005 SZZ Oy:n palveluksessa tehtyyn keksintöön, josta SZZ haki patenttia vuonna 2008. Patenttihakemus jäi sillensä vuonna 2011. Työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin mukaan korvauskanne on pantava vireille kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun työnantaja on ilmoittanut ottavansa oikeuden keksintöön. Lautakunta […]
