17 kesäkuun 2014
P.R. (kantaja) vaati, että Valmet Power Oy (vastaaja) velvoitetaan suorittamaan hänelle 1.799.000 euroa viivästyskorkoineen ensisijaisesti työsuhdekeksintölain 7 §:n mukaisena kohtuullisena korvauksena sekä toissijaisesti patenttilain 58 §:n mukaisena korvauksena patentinloukkauksesta. Asian valmistelun yhteydessä asianosaiset sopivat, että markkinaoikeus ottaa kantaa siihen, oliko asia sovittu 8.2.1998 tehdyllä sovintosopimuksella sekä siihen, onko kantajan oikeus kohtuulliseen korvaukseen vanhentunut. Lisäksi asianosaiset […]
5 syyskuun 2013
B.V. oli ollut Nokian työntekijä 1.11.1994-18.10.1995. Kiista työsuhdekeksinnöistä nousi, kun B.V. väitti työsuhteensa jälkeen Nokian loukkaavan tämän patentteja. Nokia väitti sillä olevan käyttöoikeus patentteihin. KO oli päätöksessään todennut, että riidanalaiset patentit olivat työsuhdekeksintöjä ja Nokialla oli täten käyttöoikeus niihin. B.V. valitti HO:hon, esittäen uusia perusteita, miksi hänellä oli yksinoikeus riitapatentteihin. ”Kantapatenttihakemuksesta” FI 945075 B.V. totesi, […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta hakija oli pyytänyt lausuntoa. Hakijoiden mukaan kohtuullinen korvaus oli määritettävä lisenssianalogian avulla. C Oy piti kohtuullisen korvauksen määrittämistä perusteltuna, mutta hakijoiden esittämää laskelmaa virheellisenä. Työsuhdekeksintölautakunta antoi suosituksen kohtuulliseksi korvaukseksi, josta kummankin hakijan osuus oli 50 prosenttia. Lautakunta suositteli, että jos työnantaja jatkaisi keksinnön hyödyntämistä myöhemmin, tulisi kohtuullinen korvaus laskea […]
29 kesäkuun 2017
X pyysi työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa A:lle suoritetun kertakorvauksen riittävyydestä. A:n mukaan keksintö oli parantanut tuotteen D valmistuksen hyötysuhdetta ja keksintökorvauksen tulisi olla osaksi kertakorvaus. TSK-LK katsoi, että vaikka työsuhdekeksintöasetuksen 7 pykälän mukaan kohtuullinen korvaus on määritettävä siten, että se muodostuu osaksi kertakorvauksesta ja osaksi rojaltikorvauksesta, ei tässä tapauksessa voida yksilöidä myyntihintaa, jonka perusteella voitaisiin määrittää rojaltikorvaus. […]
4 heinäkuun 2017
Lautakunta katsoi, että patenttivaatimuksista ilmenevän patenttisuojan ulkopuolelle jäävään keksintöön sisältyneen periaatteen hyödyntäminen ei ollut työsuhdekeksintölain mukainen korvausperuste. Merkitystä ei ollut sitä vastoin patentin mukaisen laitteen tosiasiallisella käyttötavalla. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssianalogian perusteella. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
9 huhtikuun 2020
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemästä keksinnöstä. Hakija oli tehnyt kahden muun keksijän kanssa työsuhdekeksintöilmoituksen. Työnantaja oli ilmoittanut ottaneensa kaikki oikeudet työsuhteessa tehtyihin keksintöihin. Työnantajalle oli myönnetty keksintöä koskeva patentti. Työsuhdekeksintölautakunta katsoi, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan ei ollut ongelmitta pääteltävissä keksinnön käyttöön ottamisesta työnantajalle seuraavaa mitattavissa olevaa taloudellista hyötyä. Keksintö oli osa […]
12 kesäkuun 2013
Patentti- ja rekisterihallitus oli myöntänyt J.A:lle patentin FI 119168 B. BookIT valitti päätöksestä Helsingin KäO:n. KäO arvioi ratkaisussaan kenellä on patenttilain 1 §:n mukainen oikeus keksintöön. KäO hylkäsi patenttilain 52§:n perusteellaa J.A:n väitteen siitä, että BookIT olisi menettänyt kanneoikeutensa asiassa. KäO katsoi, että J.A. oli saanut kaikki patenttihakemukseen sisältyvät tiedot työskennellessään BookIT:ssä ja nämä kaikki […]
5 syyskuun 2013
Halton vaati Jeveniltä, S.V.:ltä ja J.V.:ltä vahingonkorvausta 250 000 markkaa. Halton katsoi sillä olleen parempi oikeus patenttihakemukseen, jonka S.V. oli kehittänyt ollessaan työsuhteessa Haltoniin. Halton katsoi Jevenin (jonka omisti S.V.) ja J.V.:n olevan korvausvelvollisia, sillä J.V. oli myös määrännyt keksinnöstä ja antanut Jevenin käyttää sitä. RO oli kuitenkin todennut, että Haltonin korvausvaatimus P.V.:n ja Jevenin […]
13 syyskuun 2013
Työsuhdekeksintölautakunta lausui, että korvauskannetta ei ollut pantu vireille työsuhdekeksintölain 7 §:n 3 momentin edellyttämässä kymmenen vuoden määräajassa. Korvauskannetta ei ollut myöskään pantu vireille vuoden kuluessa patentin myöntämisestä. Siksi työntekijä A oli menettänyt kanneoikeutensa. SR
29 kesäkuun 2017
A ja B olivat tehneet X:n palveluksessa valmistusmenetelmää koskevan keksinnön, johon X oli ottanut kaikki oikeudet. Keksinnölle oli myönnetty eurooppapatentti vuonna 2003, jonka haltijaksi oli merkitty X. A:n osalta työsuhdekeksintölautakunta oli ratkaissut asian aikaisemmin antamallaan lausunnolla. B esitti tehneensä keksinnön yhdessä A:n kanssa. B katsoi, että keksintöä on käytetty tuotteiden C ja D valmistuksessa. X […]
4 heinäkuun 2017
Koska työntekijä A ei ollut asettanut vuosia aikaisemmin maksettujen korvausten määriä kiistanalaisiksi, lautakunta katsoi A:n hyväksyneen kyseisten korvausten määrät. Esitetystä selvityksestä ei kuitenkaan käynyt ilmi, että maksetut korvauserät olisi tarkoitettu lopullisiksi korvauksiksi keksinnöistä. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, että korvauksen kokonaismäärää koskeva kysymys oli edelleen avoinna. Lautakunta katsoi, että keksinnön arvo oli määritettävä lisenssisopimuksiin vertaamalla, koska […]
12 toukokuun 2020
Tapauksessa oli kysymys työntekijän oikeudesta keksintöön. Hakija oli ollut työnantajan palveluksessa ja tehnyt työsuhdekeksintöilmoituksen kahdestatoista eri keksinnöstä. Työnantaja ei ollut ilmoittanut ottavansa oikeuksia keksintöihin. Hakija pyysi lausuntoa siitä, olivatko oikeudet keksintöihin siirtyneet keksintöjen 1-4 osalta keksijälle, siirtyivätkö oikeudet keksintöjen 5-12 osalta keksijälle 4 kk odotusajan jälkeen, jos työnantaja ei antanut kirjallista vastausta säädetyssä ajassa ja […]
20 heinäkuun 2004
(Tiivistelmä 27.04.2004/miia) Hovioikeudessa L oli hakenut käräjäoikeuden tuomion kumoamista. L oli nostanut käräjäoikeudessa patentinloukkauskanteen 1999 Kymen Kalliotyö Oy:tä vastaan, joka puolestaan pani vireille mitättömyyttä koskevan vastakanteen. Käräjäoikeus oli päättänyt käsitellä kanteet samassa oikeudenkäynnissä. Myöhemmin KäO oli päättänyt välituomiolla ratkaista Kymen Kalliotyön vaatimukset patentin nro 95619 (avarrusohjuri) julistamisesta mitättömäksi tai toissijaisesti ennakkokäyttöoikeuden myöntämisestä. Kymen Kalliotyö oli […]
4 syyskuun 2013
Teknikko K ja Asko-Upo Oy olivat yhtämielisiä siitä, että K:n työkalua koskeva keksintö oli työsuhdekeksintö. Tapaukseen johtanut erimielisyys liittyi kohtuullisen korvauksen määrään. K esitti kohtuulliseksi korvaukseksi 380 000 markkaa. Hänen mukaansa keksinnön käyttöönotto mahdollistaisi 792 000 markan vuosittaisen säästön johtuen henkilöstövähennyksistä. Asko-Upo Oy esitti voivansa maksaa 32 000 markkaa kohtuullisena korvauksena huolimatta siitä, että se […]
12 syyskuun 2013
Lautakunta päätti, ettei sillä ollut lain 9 §:ssä tarkoitettua toimivaltaa, sillä se ei ole tuomioistuin. SR
