20 elokuun 2024
Lausunnossa oli kyse keksinnöstä työntekijälle maksettavan kohtuullisen korvauksen määrästä. Lausunnon hakija XX oli ollut YY GmbH:n palveluksessa elokuusta 2005 loppuvuoteen 2020 saakka. Lausuntopyynnössä tarkoitettu keksintö oli tehty vuonna 2019 ja XX oli ilmoittanut siitä työnantajalleen elokuussa 2019. Työnantaja oli ilmoittanut ottavansa oikeudet keksintöön ja sitä koskeva patenttihakemus oli lähetetty 31.1.2020. Työntekijä ei ollut pyynnöistään huolimatta […]
5 syyskuun 2013
Isora Oy vaati patenttihakemuksen siirtämistä entiseltä työntekijältään itselleen. Sen mukaan kyseinen entinen työntekijä, P, oli kehittänyt työsuhteensa Isoran kanssa aikana betonivaluelementin, jolle tämä oli hakenut patenttia kaksi kuukautta työsuhteensa päättymisen jälkeen. Isoran mukaan keksintö oli syntynyt P:lle Isoralla tälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tai olennaisesti käyttämällä hyväksi Isoran liikkeessä tai laitoksessa saavutettuja kokemuksia. Työsuhdekeksintölain 8 §:n […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys keksijöiden oikeudesta työsuhdekeksintölain mukaiseen korvaukseen ja kohtuullisesta korvauksen määrästä. Hakijat ovat pyytäneet asiasta lausuntoa. Hakemus koski menetelmää ja siihen liittyvää kahta tuotesovellusta. Hakijat olivat olleet keksintöjen syntyhetkellä työnantajan palveluksessa ja tehneet keksintöilmoitukset. Työnantaja oli tarjonnut jokaiselle keksijälle kustakin keksinnöstä 250 euron kertakorvauksen. Hakijat eivät olleet tätä hyväksyneet. Heidän mukaansa työnantajan konserniin kuuluvat […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta, josta A oli tehnyt lausuntopyynnön. A oli ollut työnantajansa palveluksessa tehdessään kolme keksintöä. Hakija oli tehnyt työnantajalle keksintöjä koskeneet ilmoitukset ja työnantaja oli ilmoittanut ottaneensa oikeudet keksintöihin. Ensimmäisen keksinnön osalta työnantajalle oli myönnetty ruotsalainen patentti. Kahdelle muulle keksinnölle ei ollut haettu patenttia. Työnantaja ei ollut maksanut keksinnöistä TyösuhdekeksintöL:n mukaisia korvauksia. […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. Tapaus liittyi työsuhdekeksintölautakunnan antamaan lausuntoon 1/2014. A oli pyytänyt työsuhdekeksintölautakuntaa antamaan lausunnon hänelle kuuluneesta kohtuullisesta korvauksesta työsuhdekeksinnön toisen käyttötarkoituksen osalta. Työsuhdekeksintölautakunnan mukaan A:n ja työnantajan käsitykset keksinnön käytöstä muiden tuotteiden yhteydessä poikkesivat huomattavasti toisistaan. Asian selvittäminen ei ollut mahdollista ilman kattavaa henkilötodistelun vastaanottamista. Lautakunta katsoi, ettei lausuntopyynnön tutkimiselle ollut edellytyksiä […]
4 heinäkuun 2017
Keksintö oli osa uutta laitteistoa, jonka aikaansaaminen oli ollut suunnitteluryhmän tehtävänä. Koska laitteisto ei korvannut olemassa ollutta laitteistoa, korvauksen suuruutta ei voitu määrittää kustannussäästön vaan sen tuottaman taloudellisen hyödyn perusteella. Lautakunta määritti keksinnön arvon sen kustannuksen perusteella, jonka työnantaja olisi joutunut maksamaan vastaavasta vapaasta keksinnöstä. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemistä keksinnöistä. Tapauksessa keksinnön hyödyntämisestä syntyy YY Oy:lle merkittävät edut. Keksintö on tapahtunut työtehtävien täyttämisen yhteydessä työssä annetun tarkemman määräyksen tuloksena. Ratkaisuehdotusta ei ollut kuitenkaan annettu keksijälle XX, eikä hän katso käyttäneensä hyväksi työssään saamiaan kokemuksia. Työsuhdekeksinnöistä annetun asetuksen 3 §:n mukaan keksinnön arvo määritetään sen taloudellisen hyödyn […]
15 helmikuun 2016
Henkilö A työskenteli Nokialla vuosina 1994–1995. Työsuhde päättyi Nokian tekemän irtisanomisilmoituksen perusteella. Tapauksessa oli kysymys keksinnöstä, jonka eri osa-alueille oli haettu kuutta eri patenttia. Asiassa oli kysymys siitä, mikä oli työsuhdekeksinnöstä maksettavan kohtuullisen korvauksen määrä. A:n mukaan keksinnössä oli ollut kysymys yhdestä uraa uurtavasta pääkeksinnöstä. Keksinnön kohteena oli ollut tunnettuun tekniikan tasoon verrattuna uusi ja […]
20 maaliskuun 2014
A pyysi ensinnäkin lautakunnalta lausuntoa B Oy:n velvollisuudesta vastata A:lle työsuhdekeksinnön patentoimisesta syntyneistä kustannuksista. Asiasta oli olemassa Helsingin hovioikeuden lainvoimainen tuomio. Hovioikeus oli pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun, jonka mukaan ei ole olemasta säännöstä, joka velvoittaisi työnantajan maksamaan työntekijän patenttihakemuksen aiheuttamia kuluja. TSK-LTK katsoi, ettei sillä ole aihetta tarkastella kysymystä toisin. Toiseksi A pyysi lausuntoa kohtuullisen korvauksen […]
6 heinäkuun 2017
Asiassa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. X pyysi työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa kohtuullisen korvauksen määrästä, oikeuksistaan keksintöön työsuhteen päättymisen jälkeen sekä tahattomasta patentinloukkauksesta suoritettavasta korvauksesta. X oli ilmoittanut keksineensä heinäkuussa 1999 tuotteen ollessaan työsuhteessa A:ssa. Keksinnöstä oli tehty kirjallinen ilmoitus työnantajalle. Tuote oli myyty vuoden 1999 aikana, jolloin työnantajalla oli oikeus keksinnön myymiseen. Työnantaja oli tällöin X:n mukaan […]
19 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa arvioida patenttiviranomaisten menettelyä hakemuskäsittelyn aikana eikä sitä, miten työnantajan olisi pitänyt viedä hakemusta eteenpäin. Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa ottaa kantaa patenttilain 1 ja 2 pykälän soveltamiseen, eli keksinnön patentoitavuuteen Suomessa. Koska työsuhdekeksintölakia sovelletaan keksintöihin, jotka ovat Suomessa patentilla suojattavia, ei TSK-LTK:lla ollut toimivaltaa käsitellä keksinnöstä maksettavaa kohtuullista korvausta. (MH)
4 heinäkuun 2017
1/1995 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä Työnantaja A oli luovuttanut keksinnön läheisyhtiö B:lle. Lautakunta määritti keksinnön arvon arvioimalla, koska sopimukseen kuului myös muuta teknologiaa eikä muiden kauppaan sisältyvien tekijöiden osuutta voitu luotettavasti arvioida. Lautakunta katsoi myös, ettei A:n saamaa rojaltia ei tällaisissa olosuhteissa sellaisenaan voitu pitää keksinnön objektiivisena arvona. 2/1995 Kysymys siitä, oliko työntekijä antanut työnantajalle […]
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kysymys keksinnön taloudellisesta arvosta ja kohtuullisen korvauksen määrästä ja siitä, muodostaako keksinnön käyttöönotto ja hyödyntäminen työsuhdekeksintölain 9 §:ssä tarkoitetun olennaisten olosuhteiden muutoksen. Hakija oli tehnyt keksinnön ollessaan ZZ:n Oy:n palvelluksessa, jonka työnantaja YY Oy osti vuonna 2023 ja yhtiöt sulautuivat, jolloin hakija siirtyi YY Oy:n palvelukseen. Hakija oli keksinnön tehdessään toimitusjohtajan asemassa. Työnantajan […]
4 syyskuun 2013
HO pysytti RO:n päätöksen koskien erästä insinööri J:n Partekilla työskennellessään kehittämää keksintöä. Partek väitti, että J oli ryhtynyt hyödyntämään keksintöä toisissa yrityksissä työsuhteensa päätyttyä. J ei ollut keksinnön kehitettyään noudattanut lain vaatimaa ilmoitusmenettelyä, minkä vuoksi Partek vaati vahingonkorvausta keksinnön luvattomasta käytöstä 5 500 000 mk. HO kuitenkin katsoi, että osapuolet olivat konkludenttisesti sopineet luopuneensa lain […]
20 maaliskuun 2014
Kysymys koski sitä, olivatko oikeudet keksintöön siirtyneet X Oyj:lle työsuhdekeksintölain nojalla myös A:n osalta, vaikka A ei ollut omalta osaltaan tehnyt keksintöilmoitusta eikä allekirjoittanut siirtokirjaa. A:n työsuhde X Oyj:ssä oli päättynyt jo vuonna 2002. A oli tehnyt keksinnön yhdessä neljän muun keksijän kanssa usean vuoden kuluessa siten, että keksintöilmoituksen laatiminen oli alkanut vuonna 2003. Muut […]