4 heinäkuun 2017
Patentti- ja rekisterihallitus oli toisen keksinnön osalta katsonut, että hakemuksessa oli esitelty ennestään jo tunnettu keksintö. Patenttihakemus oli jäänyt sillensä. Myös toisen keksinnön patenttihakemus jäi sillensä ja sen osalta suoritetussa uutuustutkimuksessa oli todettu, että hakemus ei sisältänyt patentoitavaa keksintöä. Lautakunta ei antanut lausuntoa. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
20 elokuun 2024
Lausunnossa oli kyse keksinnöstä työntekijälle maksettavan kohtuullisen korvauksen määrästä. Lausunnon hakija XX oli ollut YY GmbH:n palveluksessa elokuusta 2005 loppuvuoteen 2020 saakka. Lausuntopyynnössä tarkoitettu keksintö oli tehty vuonna 2019 ja XX oli ilmoittanut siitä työnantajalleen elokuussa 2019. Työnantaja oli ilmoittanut ottavansa oikeudet keksintöön ja sitä koskeva patenttihakemus oli lähetetty 31.1.2020. Työntekijä ei ollut pyynnöistään huolimatta […]
1 kesäkuun 2006
Tiivistelmä 1.6.2006/Ville Patentti- ja rekisterihallitus oli myöntänyt (1992) A. Ahlström Osakeyhtiölle patentin nro 86964 kiertoleijureaktorista. S. R. oli katsonut, että patentoitu keksintö vastaa keksintöä, jonka hän oli tehnyt Ahlströmin palveluksessa ollessaan sekä esitellyt työnantajalleen kokouksessa ja joka oli mainittu ”S:n ideana” yhtiön muistiossa. Käräjäoikeudessa S.R. oli jo 1995 vaatinut, että hänet vahvistetaan patenttikeksinnön ainoaksi keksijäksi, […]
5 syyskuun 2013
Nokian työntekijä R.K. oli tehnyt patenttiin johtaneen keksinnön Nokialle ja noudattanut tämän vaatimaa ilmoitusohjessääntöä ja ilmoittanut keksinnöstään sen mukaisesti. R.K. oli kuitenkin ollut tyytymätön Nokian tarjoamiin korvauksiin, ja haki korvausta oikeusteitse. RO oli hylännyt R.K.:n kanteen sillä perusteella, että se oli vanhentunut työsuhdekeksintölain 7 § 3 momentin perusteella. HO:n käsiteltäväksi tuli, oliko R.K. todella menettänyt […]
5 heinäkuun 2017
Asiassa oli kyse kohtuullisesta korvauksesta. TT oli tehnyt TA:n palveluksessa ollessaan menetelmäkeksinnön. TA oli syksyllä 1994 ottanut kaikki oikeudet keksintöön ja hakenut sille patentin. TT pyysi työsuhdekeksintölautakunnalta lausuntoa seuraavista kysymyksistä: 1) Mikä on käyttökorvauksen oikea määrä ja maksutapa? 2) Missä laajuudessa työnantajan tulee toimittaa työsuhdekeksintölain 7a §:n mukaista tietoa? 3) Mikä on TA:n hallituksen vahvistaman […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta. Tapaus liittyi työsuhdekeksintölautakunnan antamaan lausuntoon 1/2014. A oli pyytänyt työsuhdekeksintölautakuntaa antamaan lausunnon hänelle kuuluneesta kohtuullisesta korvauksesta työsuhdekeksinnön toisen käyttötarkoituksen osalta. Työsuhdekeksintölautakunnan mukaan A:n ja työnantajan käsitykset keksinnön käytöstä muiden tuotteiden yhteydessä poikkesivat huomattavasti toisistaan. Asian selvittäminen ei ollut mahdollista ilman kattavaa henkilötodistelun vastaanottamista. Lautakunta katsoi, ettei lausuntopyynnön tutkimiselle ollut edellytyksiä […]
4 heinäkuun 2017
Keksintö oli osa uutta laitteistoa, jonka aikaansaaminen oli ollut suunnitteluryhmän tehtävänä. Koska laitteisto ei korvannut olemassa ollutta laitteistoa, korvauksen suuruutta ei voitu määrittää kustannussäästön vaan sen tuottaman taloudellisen hyödyn perusteella. Lautakunta määritti keksinnön arvon sen kustannuksen perusteella, jonka työnantaja olisi joutunut maksamaan vastaavasta vapaasta keksinnöstä. Huomautus: Ratkaisun päivämäärä ei tiedossa (IK)
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kysymys kohtuullisesta korvauksesta hakijan työsuhteessa tekemistä keksinnöistä. Tapauksessa keksinnön hyödyntämisestä syntyy YY Oy:lle merkittävät edut. Keksintö on tapahtunut työtehtävien täyttämisen yhteydessä työssä annetun tarkemman määräyksen tuloksena. Ratkaisuehdotusta ei ollut kuitenkaan annettu keksijälle XX, eikä hän katso käyttäneensä hyväksi työssään saamiaan kokemuksia. Työsuhdekeksinnöistä annetun asetuksen 3 §:n mukaan keksinnön arvo määritetään sen taloudellisen hyödyn […]
21 heinäkuun 2004
(Tiivistelmä 19.05.2004/miia) Hovioikeudessa kaikki asianosaiset hakivat muutosta käräjäoikeuden välituomioon. H oli ollut Oy Lohja Ab:n palveluksessa vuosina 1979-88. Tänä aikana sinkkisulfidiohutkalvojen valmistuksessa oli käytössä yksi sovellutusmuoto sittemmin patentoidusta menetelmästä. H oli hakenut patenttia 1989 seostusmenetelmää koskevalle keksinnölleen sitä saamatta, sillä keksintöä väitettiin jo tunnetuksi. Planar oli hakenut 1990 menestyksellisesti patenttia samojen ohutkalvojen valmistamiseksi. Käräjäoikeudessa H […]
20 toukokuun 2014
Kantaja oli tehnyt 3 sään mittaamiseen liittyvää keksintöä vuosina 1989–1998. Patentit keksinnöille oli myönnetty vuosina 1998 ja 2004. Kantaja vaati Ilmatieteen laitokselta, jossa hän työskenteli tapahtuma-aikaan osa-aikaisena, 10.000.000 euron korvausta keksinnöistä ja 500.000 euroa menetetyistä palkka- ja eläkekertymistä. Kantajan mukaan keksinnöt oli tehty työsuhdekeksintöinä, ja niiden tehokas markkinointi oli estynyt vastaajan toimien vuoksi. Kantaja ei […]
15 helmikuun 2016
Tapauksessa oli kysymys lausuntopyynnön tutkimisesta. Hakemus koski hakijoiden kehittämää menetelmää veden tuotantoa ja käsittelemistä varten. Hakijat olivat olleet työnantajan palveluksessa tehdessään työsuhdekeksintöä koskeneen ilmoituksen. T Oy ei ilmoittanut neljän kuukauden sisällä ottavansa keksintöön oikeuksia, mutta haki keksinnölle patenttia kaksi vuotta myöhemmin. Hakijat eivät olleet hyväksyneet tarjottua korjausta keksinnön käyttöönottamisesta. Samana vuonna T Oy asetettiin konkurssiin. […]
19 maaliskuun 2014
Työsuhdekeksintölautakunta totesi, ettei sillä ollut toimivaltaa arvioida patenttiviranomaisten menettelyä hakemuskäsittelyn aikana eikä sitä, miten työnantajan olisi pitänyt viedä hakemusta eteenpäin. Lautakunnalla ei ollut toimivaltaa ottaa kantaa patenttilain 1 ja 2 pykälän soveltamiseen, eli keksinnön patentoitavuuteen Suomessa. Koska työsuhdekeksintölakia sovelletaan keksintöihin, jotka ovat Suomessa patentilla suojattavia, ei TSK-LTK:lla ollut toimivaltaa käsitellä keksinnöstä maksettavaa kohtuullista korvausta. (MH)
4 heinäkuun 2017
1/1995 Kysymys kohtuullisen korvauksen määrästä Työnantaja A oli luovuttanut keksinnön läheisyhtiö B:lle. Lautakunta määritti keksinnön arvon arvioimalla, koska sopimukseen kuului myös muuta teknologiaa eikä muiden kauppaan sisältyvien tekijöiden osuutta voitu luotettavasti arvioida. Lautakunta katsoi myös, ettei A:n saamaa rojaltia ei tällaisissa olosuhteissa sellaisenaan voitu pitää keksinnön objektiivisena arvona. 2/1995 Kysymys siitä, oliko työntekijä antanut työnantajalle […]
20 elokuun 2024
Tapauksessa oli kysymys keksinnön taloudellisesta arvosta ja kohtuullisen korvauksen määrästä ja siitä, muodostaako keksinnön käyttöönotto ja hyödyntäminen työsuhdekeksintölain 9 §:ssä tarkoitetun olennaisten olosuhteiden muutoksen. Hakija oli tehnyt keksinnön ollessaan ZZ:n Oy:n palvelluksessa, jonka työnantaja YY Oy osti vuonna 2023 ja yhtiöt sulautuivat, jolloin hakija siirtyi YY Oy:n palvelukseen. Hakija oli keksinnön tehdessään toimitusjohtajan asemassa. Työnantajan […]
4 syyskuun 2013
H valitti RO:n päätöksestä, jolla hylättiin H:n kanne, jolla hän vaati myönnettäväksi parempaa oikeutta keksintöön sekä korvausta keksinnön hyödyntämisestä Isoralta. H oli tehnyt keksinnön ja aloittanut hakemaan sille patenttia ollessaan töissä Veljekset Sintosella. Hän ei ollut missään vaiheessa ollut työsuhteessa Isoraan. Isora oli kuitenkin yrityskaupan myötä tullut tuon keksinnön oikeuksien ja velvoitteiden haltijaksi. H:n työsopimus […]
